Kevytsoraharkkotalo kuivuu nopeasti ja se voidaan rapata samana vuonna kuin runko muurataan. Valuharkkotalon pitää kuivua betonin kuivumisajan takia lämmityskauden yli ennen rappausta.
Betoniteollisuus ry
Sokkelin pinnoitus
Sokkeli on osa julkisivua ja yhdessä julkisivupinnoitteen kanssa se viimeistelee talon ulkoasun. Oikein toteutettu salaojitus, kosteuseristys ja veden ohjaus pois sokkelin vierustalta sekä oikeat materiaalivalinnat takaavat sokkelin, rakenteen ja pinnoituksen pitkäikäisyyden. Hyvän lopputuloksen edellytykset luodaan huolellisella pohjatyöllä, jossa oikaisuun käytettävä materiaali valitaan pinnoitteen ja alustan mukaan.
Rouhepinnoitus
Rouhepinnoitus sopii lähes kaikkiin sokkeleihin. Se elävöittää pinnan ja antaa arvokkuutta koko talolle. Rouhepinnoitus on perinteisin ja yleisin sokkelin pinnoitusmenetelmänä ja sen huoltotarve on vähäinen.
Pinnoitustyön aluksi sokkelin mahdolliset epätasaisuudet korjataan hiomalla tai paikkaamalla. Oikaisut voi tehdä oikaisu- tai kuitulaastilla. Pienemmät, korkeintaan parin millin syvyiset kolot peittyvät laastin alle.
Sokkeli tulee pestä huolellisesti harjan kanssa. Painepesuri on tässä hyvä apuväline. Pinnasta poistetaan kaikki lika ja pöly ja muu mahdollinen irtonainen aines.
Saumakohdat ja ikkunanpielet ym. kannattaa suojata.
Pinnoitettavan alueen kohdalle on hyvä levittää maahan suojamuovi, jotta tippuneet rouheet eivät likaannu ja ne voi käyttää pinnoituksessa; ilman muovia rouheen hävikki on suuri.
Varsinaiseen pinnoitustyöhön tarvitset rouhepinnoituslaastia ja kivirouheita. Laasti näkyy valmiissa pinnassa rouheen alta, joten sen sävy vaikuttaa kokonaissävyyn.
Sokkelin pinta kastellaan kevyesti vesisumutuksella ennen työhön ryhtymistä, näin laasti tarttuu siihen tiukasti ja sokkeli ei imaise liikaa vettä laastista. Varsinkin lämpimänä päivänä sokkelia on hyvä kastella aina työn edetessä.
Laastia levitetään pinnoitettavalle alustalle teräslastan sileällä puolella voimakkaasti painaen. Laasti kammataan auki teräslastan hammastetulla reunalla kuljettamalla lastaa noin 45 asteen kulmassa alustaa vasten. Kammattu laasti tasataan teräslastan sileällä reunalla, jolloin laastikerroksesta tulee tasavahvuinen. Rouhetta koukataan lastaan esim. ämpäristä ja se lyödään riuskalla otteella laastiin. Heiton tulee olla napakka, jotta rouhe jää laastiin kiinni. Oikean tyylin oppii pian. Pintaan lyöty rouhe tasataan ja painetaan tiiviisti kiinni pehmeällä vaahtomuovilatalla. Rouhepinnoituslaastia levitetään olosuhteista riippuen kerralla vain sen verran, ettei laastipinta ehdi kuivahtaa ennen rouheen heittoa.
Rouhetta ei heitellä koko laastipinnalle, vaan etenemissuunnan reunasta jätetään parikymmentä senttiä paljaaksi. Näin vältetään rumien saumakohtien syntyminen. Seuraava laastiosuus alitetaan paljaaksi jätetystä pinnasta. Jos rouhepintaan jää aukkoja, niitä voi varovasti paikata.
Paras sää rouhepinnoituksen tekoon on pilvinen tai jopa tihkusateinen päivä. Ihannelämpötila on +10 ja +20 asteen välillä. Hellepäivinä ja suorassa auringonpaisteessa pinnoitusta ei kannata tehdä. Lämpö ja tuuli nopeuttavat laastin kuivumista, jolloin rouheen levittämiseen ei jää riittävästi aikaa. Laastin ja ilman lämpötila ei myöskään saisi laskea alle 5 asteen, sillä silloin lujuuden kehitys pysähtyy. Tuore laasti ei missään nimessä saa jäätyä. Lämpötilan tulee olla lämpimän puolella useampi päivä pinnoituksen jälkeen.
Yleisin ongelma pinnoituksessa on se, että laastia levitetään liian suurelle alalle kerralla ja laasti ehtii kuivua ennen kuin rouhe levitetään.
Rappaus
Rapatussa sokkelissa voi leikkiä pinnan struktuurilla ja väreillä. Rappauspinnan voi toteuttaa harjattuna, hierrettynä tai piirtopintana. Myös roiskepinta on mahdollinen. Useasta värisävystä on helppo valita julkisivuun sopiva sävy. Sokkelin rappaus on kaksikerrosrappaus eli siinä käytetään kahta eri laastia pohjan tasoitukseen ja pintarappaukseen.
Käsiteltävän pohjan tulee olla suora. Tarvittaessa pohja oikaistaan ohutrappauslaastilla. Kuivissa ja lämpimissä olosuhteissa alusta kostutetaan vesisumutuksella ennen pinnoitusta.
Pohjustus tehdään maalaamalla. Maali levitetään siveltimellä tai telalla ohuina, peittävinä kerroksina. Maalin annetaan kuivua ennen pinnoitusta n. 12 tuntia normaaliolosuhteissa (+20 ºC).
Pinnoite levitään käsin teräslastalla, ja ylimääräinen pinnoite poistetaan teräslastalla maksimi raekokoon. Pinnoite hierretään heti tasaiseksi kerrokseksi leikkaavalla muovihiertimellä.
Näkyvien työsaumojen välttämiseksi seinäpinnat jaetaan pienempiin kokonaisuuksiin, jotka pinnoitetaan yhtäjaksoisesti. Lisäksi on kiinnitettävä erityistä huomiota yhdenmukaisiin sekoitus- ja työolosuhteisiin sekä alustan tasaiseen imukykyyn.
Maalaus
Sokkelin maalaus on edullinen tapa pinnoittaa tasoitettu sokkeli. Tasoituslaastissa oleva, esimerkiksi harjattu pinta jää tällöin näkyviin.
Betonisokkeleiden huoltomaalaus on myös yleistä. Huonokuntoisten sokkelien tavallisin ongelma on alustan suolojen aiheuttama maalin hilseily.
Kiinnitykset harkkorakenteisiin
Tehtäessä kiinnityksiä harkkorakenteisiin otetaan huomioon harkon huokoisuus, vetolujuus ja lohkeamisherkkyys. Kevyet kuormat voidaan kiinnittää muovisilla kiinnitystulpilla (propuilla) ja betoniruuveilla. Raskaat kuormat kiinnitetään esimerkiksi kiila- tai lyöntiankkureilla tai rakenteen läpimenevillä pulteilla.
Sopivia kiinnitysmenetelmiä ovat mm. kevytbetoninaulat, muovi-/nailonhylsyt ja ruuvit kumimutterikiinnikkeet, harkkosaumaan muurausvaiheessa asennetut kiinnikkeet, mekaaniset ankkurit ja kemialliset juotosankkurit.
Kiinnikkeiden on oltava korroosiosuojattuja, esimerkiksi sinkittyjä. Kiinnikkeiden kuormitusarvot on saatavissa niiden valmistajilta ja maahantuojilta.
Harkkotalon viimeistely
Julkisivu
Julkisivumateriaalin ja -käsittelyn valintaan vaikuttavat monet tekijät. Julkisivu viimeistelee rakennuksen arkkitehtonisen ilmeen ja luo kuvan esimerkiksi kivitalosta tai puutalosta. Tontin asemakaavamääräykset ja ympäröivä rakennuskanta asettavat usein rajoituksia valinnalle. Toivottavaa on, että rakennus sopii luontevasti ympäristöönsä ja ympäröivään rakennuskantaan. Julkisivumateriaalia valittaessa kannattaa ottaa huomioon paitsi rakennusaikaiset, myös elinkaaren aikaiset kustannukset kuten huoltoväli, ylläpitokustannukset sekä materiaalin pitkäikäisyys. Lisäksi valintaan vaikuttavat mm. rakenteen paloturvallisuus sekä lämmön- ja ääneneristyskyky.
Julkisivun tulee
- suojata rakennetta
- toimia kosteus- ja rakennusteknisesti halutulla tavalla
- olla sään- ja kulutuksenkestävä
- olla huoltokustannuksiltaan edullinen.
Pintakäsittelyn valinnassa rakenteen ilmanpitävyyden ja vesihöyrynläpäisevyyden yhteensovittaminen on tärkeä tekijä. Harkon pinta on huokoinen joten se sitoo ja luovuttaa kosteutta. Harkkojen ulkopinta on saatava tiiviiksi, niin ettei viistoon satava vesi pääse tunkeutumaan rakenteeseen. Näin vältetään myös esim. talvella jäätymisestä johtuvat harkkojen mahdolliset lohkeamiset. Kevytsoraharkoista tehty ulkoseinä vaatii aina rappauskäsittelyn myös seinän ilmatiiviyden parantamiseksi.
Rakenteen ulkopinnan tulee kuitenkin olla vesihöyryä läpäisevä, jotta sisältäpäin tuleva kosteus pääsee tuulettumaan ulos. Kosteus ei saa jäädä pintakäsittelymateriaalin alle, koska muutoin pinnoite turmeltuu.
Rappaus on tyypillinen pintakäsittely eristeharkkorakenteisissa ulkoseinissä. Erivärisillä laasteilla ja eripaksuisilla sekä -peittävillä rappaustekniikoilla voidaan luoda rakennuksen ulkoseinälle haluttu ilme. Lopullinen rappaus suositellaan tehtäväksi yhden lämmityskauden jälkeen, jolloin rakennuksen rungon rakennekosteudesta suurin osa on poistunut eikä kutistumista merkittävässä määrin enää tapahdu. Rappauksen ajankohta kannattaa varmistaa laastivalmistajalta ja harkkotoimittajalta. Myös harkkopinnan ja saumojen tiiviys ensimmäisen lämmityskauden aikana tulee varmistaa, jos rappausta ei tehdä heti rakennuksen valmistuttua.
Yleisin tapa harkkotalon julkisivukäsittelyksi on kaksikerrosrappaus, jossa oikaisut tehdään kuituvahvisteisella laastilla ja lopullinen pinta värillisillä silikonihartsipohjaisilla tuotteilla.
Rappauksissa käytetään laastiyhdistelmiä, joiden rappauskerrosten vesihöyrynläpäisevyys kasvaa ulkopintaa kohden.
Sokkelit
Sokkeleissa käytetään yleisesti rouhepinnoitusta, mutta sokkelin voi myös rapata tai maalata.
Sisäseinät
Harkkorakenteisten sisäseinien pintakäsittely voidaan tehdä samoilla materiaaleilla ja menetelmillä kuin muiden kiviaineisten pintojen käsittelyt. Harkkoseinät tulee aina pinnoittaa myös alas laskettujen kattojen kohdalta ja kiintokalusteiden takaa sekä erilaisten panelointien takaa esim. saunassa. Pinnoituksella saadaan rakenteelle riittävä ilmatiiviys ja varmistetaan rakenteen kosteustekninen toimivuus.
Sisätiloissa pinnat yleensä tasoitetaan ja maalataan tai tapetoidaan.
Harkkopinta voidaan jättää käsittelemättäkin esimerkiksi teollisuushalleissa ja vastaavissa tiloissa, joissa käsittelemätön seinäpinta toimii ääntä vaimentavana rakenteena.
Vesikatto ja pellitykset
Vesikatto
Harkkorakenteisissa taloissa kattomuoto voi vaihdella vapaasti. Katemateriaalina on yleensä betonitiili, konesaumattu pelti tai erilaiset profiilipeltikatteet. Muita vaihtoehtoja ovat bitumikermikatteet ja bitumiset kattolaatat.
Pellitykset, vedeneristys
Pellitykset ja vedeneristysrakenteet tehdään tavanomaisia materiaaleja ja rakenteita käyttäen sekä yleisiä suunnitteluperiaatteita noudattaen. Vedeneristyksissä noudatetaan julkaisua RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet.
Tiivistysohjeita ja detaljeja
Harkkoulkoseinän verhous muilla rakennustarvikkeilla
Muurattu tai ladottu sekä lämpöeristetty kantava rakenne voidaan verhota myös erilaisilla julkisivumateriaaleilla ja -tarvikkeilla kuten tiili, julkisivuharkko, puu, puupohjaiset levyt, metallilevyt, elementit jne. Tällöin harkkorakenne toimii ulkoseinän kantavana rakenteena pysty- ja vaakakuormille. Erillinen julkisivu asennetaan julkisivumateriaalin toimittajan ohjeiden mukaisesti.
Harkkojulkisivun rappaus
Rappauslaasti toimitetaan työmaalle yleensä säkeissä. Vesi sekoitetaan laastiin ohjeiden mukaan. Pienten erien sekoittamiseen voidaan käyttää laastivispilää, mutta suurempien laastimäärien sekoittamiseen tarvitaan laastin sekoittamiseen soveltuva betonimylly. Laastit ja pinnoitteet levitetään ruiskulla tai tasoitteiden tapaan leveällä lastalla.
Harkkoseinä puhdistetaan epäpuhtauksista ja seinäpinnan kolot paikataan 2…3 päivää ennen rappaustöiden aloittamista. Kuiva harkkoseinä kostutetaan kevyesti ennen varsinaista pinnoitustyötä. Ennen rappausta kaikki ovien ja ikkunoiden pielet tiivistetään kosteudelta ja ilmavuodoilta.
Tarvittaessa harkkopinta pohjustetaan esim. kuitulaastilla, rakennuksen kulmiin kiinnitetään ohjurit ja ikkunapinnat yms. suojataan muoveilla. Rakenteiden liittymäkohdat vahvistetaan rappausverkoilla. Rappausverkot kiinnitetään irti seinästä siten, että ne jäävät kokonaan rappauskerroksen sisään. Liikuntasaumojen kohdalla rappaus katkaistaan halkeamien estämiseksi.
Rappaustyön aikana ilman lämpötilan, materiaalien ja rakenteiden lämpötilan tulee olla vähintään +5 °C. Tarvittaessa käytetään säteilylämmittäjiä tai muita lämmityslaitteita. Työskentely ja olosuhdevaatimukset varmistetaan materiaalivalmistajan ohjeista.
Rappauksessa käytettävät työkalut pestään huolellisesti työpäivän jälkeen.
Julkisivun halkeilun estäminen
Eri materiaalit ja rakenteet elävät eri tavalla. Niinpä eri materiaalien liittymäkohdat ja kohdat, joissa harkon koko muuttuu ovat alttiita halkeamien syntymiselle. Halkeamien syntymistä voidaan estää käyttämällä yhtenäisillä pinnoilla samaa materiaalia. Vaihtoehtoisesti voidaan materiaalien saumakohtaan tehdä liikuntasauma elastisella massalla. Myös pintamateriaali ja -käsittely, esimerkiksi maali, tulee katkaista liikuntasauman kohdalla.
Rappauskerrokseen kiinnitettävällä rappausverkolla voidaan estää halkeamien syntymistä. Rappausverkkoa tulee käyttää paikoissa, joissa halkeamia syntyy todennäköisimmin. Näitä ovat mm. kylmän yläpohjan maskiharkkojen ja seinän eristeharkkojen liittymiskohta, perustusten saumakohdat sekä ikkuna- ja ovipielet.
Yleensä rappaus suositellaan tehtäväksi yhden lämmityskauden jälkeen, jotta rakenne ehtii kuivua. Rakenteen tiiveyden varmistamiseksi suositellaan kuitenkin ensimmäisen rappauskerroksen tekemistä ohutrappauslaastilla harkkoseinään ennen talven tuloa. Jos rappaustyö tehdään kokonaan valmiiksi ennen ensimmäistä lämmityskautta, on suositeltavaa käyttää pohjarappauskerroksessa vahvistuksena lasikuituverkkoa. Verkko painetaan ensimmäisen märkään rappauslaastikerrokseen rappaustyön yhteydessä.
Rappaustyypit
Kolmikerrosrappaus muodostuu tartuntarappauksesta, täyttörappauksesta ja pintarappauksesta. Kolmikerrosrappauksella saadaan peitettyä kaikki seinän epätasaisuudet. Pinta voidaan lopuksi hiertää sileäksi puu- tai teräslastalla.
Tartuntarappauksen tarkoituksena on lisätä täyttörappauksen tartuntapintaa rappausalustaan sekä tasata alustan imua. Sen paksuus on tyypillisesti 0-8 mm. Tartuntalaastia ei tarvitse tasoittaa.
Täyttörappauksella tasataan alustan epätasaisuudet. Täyttörappaus on tyypillisesti 10…30 mm paksu, ja se voidaan tehdä useampana kerroksena. Täyttörappaus tasoitetaan esimerkiksi oikolaudalla tai puuhiertimellä. Täyttörappauksen tulee antaa kuivua ennen pintarappausta. Täyttörappauskerroksessa käytetty kuumasinkitty rappausverkko parantaa pintarappauksen tartuntaa.
Pintarappauksella luodaan rapatulle julkisivulle haluttu pinta ja väri. Pintarappaus voidaan tehdä jollakin sitä varten kehitetyllä erikoislaastilla tai -pinnoitteella. Pintarappauksen paksuus on pinnan karkeudesta riippuen 3-8 mm.
Kolmikerrosrapattu pinta voi olla hierretty, ruiskutettu tai harjattu. Lopullinen pintakäsittely voidaan tehdä jollakin värillisellä julkisivulaastilla tai muulla kiviainespinnoitteella. Yleensä julkisivutöissä käytetään paineruiskulla levitettäviä värillisiä laasteja, jotka levitetään kahtena kerroksena. Ensimmäisen kerroksen ei tarvitse olla täysin peittävä.
Kaksikerrosrappaus on muuten samanlainen kuin kolmikerrosrappaus, mutta siitä puuttuu tartuntarappauskerros. Kaksikerrosrappauksessa ensimmäisellä kerroksella tasoitetaan epätasaisuudet ja toisena kerroksena tehdään varsinainen pintarappaus. Halkeilun estämiseksi laastina voidaan käyttää kuitulaasteja. Kaksikerrosrappauksessa oikaisulaasti levitetään seinään joko koneella tai käsin. Pintakerros rapataan 1…3 vuorokauden kuluttua epätasaisuudet peittävästä oikaisurappauksesta.
Kaksikerrosrappaus sopii yleisesti tasaisille ja tasaisen imun omaaville alustoille, jolloin rappauskerroksen paksuus voidaan pitää melko ohuena, 5…15 mm. Kaksikerrosrappaus on harkkojulkisuissa yleisin pinnoite.
Ohutrappaus tehdään esimerkiksi oikaisulaastilla vetämällä laasti tasoitelastalla alhaalta ylöspäin seinään. Vaikka ohutrappaus tehdään yhdellä laastilla, laasti levitetään usein kahdessa vaiheessa. Tämän jälkeen pinta käsitellään halutun näköiseksi esim. harjaamalla pysty- tai vaakasuuntaan. Työsaumat kannattaa sijoittaa nurkkiin eli yksi seinä tehdään kerrallaan valmiiksi, jolloin työsaumat eivät näy valmiissa pinnassa. Ohutrappaus jättää harkon pintarakenteen näkyviin.
Harjaamalla tehtyä ohutrappausta kutsutaan slammaukseksi (ruotsinkielestä slamma). Slammauksesta käytetään myös nimitystä lieterappaus.
Märkätilat
Harkkoseinään asennettavien vesihanojen ym. vesikalusteiden tuennassa tulee käyttää tarkoitusta varten valmistettuja metallitukia, joilla esim. hanakulmat saadaan pysymään paikoillaan. Hanakulmien oikea etäisyys toisistaan, paikka ja suoruus tulee vielä tarkistaa ennen tasoite- ja vesieristystöiden aloitusta.
Märkätilojen harkkopinnat tulee aina vesieristää. Keraamisen laatan pinta on lasitettu ja vesitiivis, mutta vesihöyry pääsee laatoituksen saumoista rakenteeseen, ellei alustaa ole vesieristetty. Märkätilojen käyttövesiputkien asennuksissa suositellaan pinta-asennusta. Jos muoviputkia asennetaan rakenteen sisälle, on niissä käytettävä suojaputkia. Muovipäällystetyillä kupariputkilla suojaputkia ei tarvita. Putkien läpivientien tulee olla liikkumattomia.
Kellarikerroksen märkätilojen seinärakenteiden kosteustekninen toimivuus tulee varmistaa rakennesuunnittelijan kanssa. Tarvittaessa maanvastaisiin seiniin tehdään tuuletusrako ulkoseinän ja vesieristetyn kevyen väliseinän väliin. Näin kellarin ulkoseinä ei jää ulkopuolen ja sisäpuolisen vesieristekerroksen väliin tuulettumattomaan tilaan.
Märkätilan lattioiden kallistukset, seinäpintojen, kulmien ja nurkkien suoruudet sekä pintojen tasaisuudet tarkistetaan ennen vesieristyksen tai pintakerrosten tekemistä. Näin vähennetään sovitusten ja laattojen leikkaustarvetta. Tarvittaessa pinnat puhdistetaan ja tasoitetaan märkätiloihin sopivalla tasoitteilla.
Märkätiloissa käytettävien materiaalien (harkko, tasoite, pohjuste, vedeneriste, lattiakaivo) tulee olla samaa tuoteperhettä tai tuotteiden yhteensopivuus tulee muuten olla varmistettu. Käytettävien materiaalien tai järjestelmien tulee olla sertifioituja. Suositeltavaa on teettää työ sertifioidulla vedeneristäjällä, jolla on riittävä kokemus ja osaaminen tuotteiden käytöstä.
Märkätilan vedeneristys ja laatoitus aloitetaan seinäpinnoilta. Seuraavaksi tehdään lattia ja viimeiseksi seinän alin laattarivi.
Siveltäviä tai telattavia vedeneristemateriaaleja on saatavilla yksi- ja kaksikomponenttisina. Nämä levitetään tasoitettuun harkkoseinään ja märkätilan lattiaan valmistajan ohjeita noudattaen. Lattia-, nurkka- ja kulmasaumoissa käytetään työohjeiden mukaisia vahvikenauhoja ja -kankaita, jotka kiinnitetään kosteaan eristemassaan ja sivellään eristemassalla ylitse. Materiaalivalmistajan ilmoittama eristeen kuivapaksuus saavutetaan levittämällä ohjeiden mukainen määrä eristettä mitatulle pinta-alalle. Eristekerroksen paksuus voidaan varmistaa ottamalla eristeestä näytepaloja. Nämä kohdat paikataan näytteenoton jälkeen. Läpiviennit vahvistetaan läpivientikappaleilla tai vahvikenauhalla tai -kankaalla.
Kun seinän vedeneristys on kuivunut, voidaan aloittaa seinän laatoitus. Suora mittalauta kiinnitetään alimman laattakerroksen yläreunan tasoon. Sen vaakasuoruus tarkistetaan tuomalla korkeusmerkki yhtenäisen huonetilan ympäri. Mittalautaan merkitään laattajako, jotta saumajako alkaa oikein.
Laastia levitetään laatoitettavalle seinälle sen verran kuin 10…15 minuutin aikana ehditään laatoittaa. Laasti kammataan auki lastan hammastetulla reunalla. Laastikamman hammastus valitaan laattakoon mukaan: mitä suurempi laatta, sitä suurempi hammastus. Laatta painetaan laastiin ja sitä liikutetaan hieman, jolloin laastin tartunta laattaan varmistuu. Irrottamalla laatan voidaan tarkistaa, että laasti peittää koko laatan taustan. Laattojen vaakasaumoissa käytetään saumanauhaa ohjurina, jolloin sauman korkeus pysyy samana. Saumanauhaa ei saa poistaa ennen kuin kiinnityslaasti on kovettunut riittävästi, muuten laatoitus saattaa liikkua. Myös pystysaumojen suoruus tulee tarkistaa.
Kun laatoitus on kuivunut 1…2 vuorokautta, voidaan aloittaa saumaus. Saumalaasti hierretään kumipäällysteisellä lastalla vinottain voimakkaasti painaen. Saumat on saatava kerralla täyteen. Ylimääräinen saumalaasti pyyhitään pois kostealla sienellä, kun saumalaasti on alkanut sitoutua. Tällöin kuitenkin vältetään kastelemasta saumoja.
Lopuksi saumat tiivistetään ja muotoillaan esimerkiksi ø 8 mm sähköjohdon pätkällä. Kun saumat ovat kuivuneet, voidaan laattapinnat pestä. Pesun jälkeen pinnat pyyhitään vielä kertaalleen kuivalla sienellä puhtaiksi.
Nurkka-, lattia- ja läpimenojen raot tiivistetään saniteettisilikonilla. Reikien tekemistä märkätilojen seiniin tulee välttää. Kiinnitysreiät tiivistetään saniteettisilikonilla ennen tulppien tai ruuvien kiinnittämistä.
Sisäpintojen viimeistely
Tyypillisesti harkkoseinien sisäpinnat tasoitetaan ja viimeistellään.
Muuratuilla kevytsorabetoniharkkoseinillä rakenteen ilmanpitävyys varmistetaan rakenteen pintakäsittelyillä (vähintään slammaus tai tasoite). Harkkojen väliset saumat eivät ole riittävän ilmanpitäviä ja usein esim. muurauksessa pystysaumassa ei käytetä laastia. Rakenteessa mahdollisesti syntyneet halkeamat voivat myös aiheuttaa ilmavuotoja.
Harkkorakenteisen rungon sisäpinta tulee tasoittaa kauttaaltaan. Tasoitekerroksen tulee liittyä tiiviisti muiden rakennusosien sekä ikkunoiden ja ovien ilmanpitäviin kerroksiin.
Rakennusaikana höyrynsulkuun syntyneet reiät tulee paikata ilmanpitäviksi.
Ennen tasoitetöitä ikkunat, ovet ja muut rakenteet suojataan muovilla. Kiinnityksessä käytetään tarkoitukseen sopivaa teippiä, joka ei vahingoita maalipintaa.
Aluksi tarkistetaan harkkoseinän mitta- ja sijaintitarkkuudet. Erityistä huomiota kiinnitetään sisä- ja ulkonurkkien suoruuteen. Pintojen suoruus tarkistetaan oikolaudalla ja vesivaa’alla. Pinnat puhdistetaan huolellisesti liasta, pölystä sekä laasti- ja betoniroiskeista.
Harkkopinnassa mahdollisesti olevat metalliosat suojataan korroosiolta ennen tasoitetyön aloittamista. Lisäksi tarkistetaan materiaalivalmistajan ohjeista, että harkkoseinän kosteus sekä ilman kosteus ja lämpötila sopivat käytettävälle tasoituskäsittelylle.
Käsittely-yhdistelmät tulee valita harkkoja tasoitevalmistajan ohjeiden mukaisesti eri tiloihin. Märkätiloissa käytetään vain nimenomaan märkätiloihin tarkoitettuja tasoitetuotteita. Märkätilojen osalta tarkistetaan myös, että pohjusteet, tasoitteet ja vesieristeet ovat samaa tuoteperhettä sekä yhteensopivia lattiakaivojen ja muiden vesikalusteiden kanssa.
Pinnat oikaistaan oikaisulaastilla tai tiilitasoitteella. Tasoitteet ovat tehdasvalmisteisia tuotteita, joihin lisätään käytön yhteydessä vain vettä. Oikaisulaastin levitys aloitetaan alhaalta. Teräslastan keskelle laitetaan laasti. Kerrospaksuutta seinällä säädetään lastan kallistusta ja painoa muuttamalla. Laastin enimmäiskerrospaksuuksia ei saa ylittää.
Kovalle kulutukselle alttiissa huonetiloissa kuten käytävissä, varastoissa tai vastaavissa, käytetään kulmavahvisteina esimerkiksi galvanoitua peltiä tai lasikuitukangasta. Eri rakennusaineiden ja -tarvikkeiden rajakohdissa käytetään elastista kittiä ja lasikuitu- tai paperinauhaa halkeilun vähentämiseksi.
Jokaisen tasoitekerroksen jälkeen tasoitettu pinta hiotaan kevyesti ja hiontapöly poistetaan. Maalattavan pinnan valmiiksi hionta tehdään viimeisen kokonaan tasoituksen suunnassa. Tapetoitavassa tai maalattavassa tasoitepinnassa ei saa olla viimeistelyä haittaavia rakkuloita, naarmuja tai lastan jälkiä. Sementtisideaineisilla tasoitteilla tasoitetuille pinnoille järjestetään materiaalivalmistajan ohjeiden mukainen jälkihoito. Polymeerisideaineisilla tasoitteilla tulee huolehtia pinnan kuivumisesta ohjeiden mukaan.
Tasoitepinta viimeistellään maalaamalla tai tapetoimalla harkkoseinä tilan käyttötarkoituksen ja halutun laatutason mukaisesti.
Kattojen tasoitus tehdään vastaavasti alustan vaatimuksia ja materiaalivalmistajien ohjeita noudattaen. Kipsilevykatoissa levyjen saumoihin asennetaan vahvikenauha ja katto tasoitetaan kerran tai kaksi kertaa halutun laatutason mukaisesti. Katto voidaan tasoittaa lastalla tasaiseksi tai jättää ruiskun jäljiltä karkeaksi.
Harkkopintojen maalaus
Tasoitettu harkkoseinä maalataan kahteen kertaan, ensin pohja- ja sitten pintamaalilla. Maali voidaan levittää ruiskulla tai telalla. Ruiskumaalattu pinta voidaan myös telata heti ruiskutuksen jälkeen. Betonirakenteiset tai kipsilevykatot käsitellään vastaavasti.
Seinien ohutpinnoitteet
Ohutpinnoitteet ovat erilaisia koristepinnoitteita, värilaasteja tai raemaaleja. Niitä voidaan käyttää huolellisesti täyttörapatuilla tai tasoitetuilla pinnoilla. Koristepinnoitteet ja värilaastit levitetään paineruiskulla ohuina kerroksina ja raemaalit telaamalla. Tarkoitusta varten on olemassa erilaisia kuvioteloja. Lyhytnukkaisella telalla tulee matalampi kuvio kuin pitkänukkaisella telalla.
Harkkoulkoseinän verhous muilla rakennustarvikkeilla
Muurattu tai ladottu sekä lämpöeristetty rakenne voidaan verhota myös erilaisilla julkisivumateriaaleilla ja -tarvikkeilla kuten puu, puupohjaiset levyt, metallilevyt, elementit jne. Harkkorakenne toimii ulkoseinän kantavana rakenteena pysty- ja vaakakuormille. Julkisivurakenne vaatii taakseen erillisen harkkorakenteeseen tukeutuvan rankarakenteen, johon julkisivuverhous asennetaan. Rakenteessa lämmöneriste voidaan valita vapaasti. Tyypillisesti käytetään kuitenkin mineraalivillaa.
Harkkojulkisivun pintakäsittelyt
Julkisivumateriaalin ja -käsittelyn valintaan vaikuttavat monet tekijät. Julkisivu viimeistelee rakennuksen arkkitehtonisen ilmeen ja luo kuvan esimerkiksi kivitalosta tai puutalosta. Tontin asemakaavamääräykset ja ympäröivä rakennuskanta asettavat usein rajoituksia valinnalle. Toivottavaa on, että rakennus sopii luontevasti ympäristöönsä ja ympäröivään rakennuskantaan. Julkisivumateriaalia valittaessa kannattaa ottaa huomioon paitsi rakennusaikaiset, myös elinkaaren aikaiset kustannukset kuten huoltoväli, ylläpitokustannukset sekä materiaalin pitkäikäisyys. Lisäksi valintaan vaikuttavat mm. rakenteen paloturvallisuus sekä lämmön- ja ääneneristyskyky.
Julkisivun tulee
- suojata rakennetta
- toimia kosteus- ja rakennusteknisesti halutulla tavalla
- olla sään- ja kulutuksenkestävä
- olla huoltokustannuksiltaan edullinen.
Pintakäsittelyn valinnassa rakenteen ilmanpitävyyden ja vesihöyrynläpäisevyyden yhteensovittaminen on tärkeä tekijä. Harkkorakenteen pinta on huokoinen ja vaatii pintakäsittelyn, jotta kosteus ei pääse tunkeutumaan rakenteeseen. Rakenteen ulkopinnan tulee kuitenkin olla vesihöyryä läpäisevä, jotta sisältäpäin tuleva kosteus pääsee tuulettumaan ulos. Kosteus ei saa jäädä pintakäsittelymateriaalin alle, koska muutoin pinnoite turmeltuu.
Rappaus on tyypillinen pintakäsittely eristeharkkorakenteisissa ulkoseinissä. Erivärisillä laasteilla ja eripaksuisilla sekä -peittävillä rappaustekniikoilla voidaan luoda rakennuksen ulkoseinälle haluttu ilme. Lopullinen rappaus suositellaan tehtäväksi yhden lämmityskauden jälkeen, jolloin rakennuksen rungon rakennekosteudesta suurin osa on poistunut eikä kutistumista merkittävässä määrin enää tapahdu. Rappauksen ajankohta kannattaa varmistaa laastivalmistajalta ja harkkotoimittajalta. Myös harkkopinnan ja saumojen tiiviys ensimmäisen lämmityskauden aikana tulee varmistaa, jos rappausta ei tehdä heti rakennuksen valmistuttua.
Rappauksissa käytetään laastiyhdistelmiä, joiden rappauskerrosten vesihöyrynläpäisevyys kasvaa ulkopintaa kohden.
Rappauslaasti toimitetaan työmaalle yleensä säkeissä. Vesi sekoitetaan laastiin ohjeiden mukaan. Pienten erien sekoittamiseen voidaan käyttää laastivispilää, mutta suurempien laastimäärien sekoittamiseen tarvitaan laastin sekoittamiseen soveltuva betonimylly. Laastit ja pinnoitteet levitetään ruiskulla tai tasoitteiden tapaan leveällä lastalla.
Harkkoseinä puhdistetaan epäpuhtauksista ja seinäpinnan kolot paikataan 2…3 päivää ennen rappaustöiden aloittamista. Kuiva harkkoseinä kostutetaan kevyesti ennen varsinaista pinnoitustyötä. Ennen rappausta kaikki ovien ja ikkunoiden pielet tiivistetään kosteudelta ja ilmavuodoilta.
Tarvittaessa harkkopinta pohjustetaan esim. kuitulaastilla, rakennuksen kulmiin kiinnitetään ohjurit ja ikkunapinnat yms. suojataan muoveilla. Rakenteiden liittymäkohdat vahvistetaan rappausverkoilla. Rappausverkot kiinnitetään irti seinästä siten, että ne jäävät kokonaan rappauskerroksen sisään. Liikuntasaumojen kohdalla rappaus katkaistaan halkeamien estämiseksi.
Rappaustyön aikana ilman lämpötilan, materiaalien ja rakenteiden lämpötilan tulee olla vähintään +5 °C. Tarvittaessa käytetään säteilylämmittäjiä tai muita lämmityslaitteita. Työskentely ja olosuhdevaatimukset varmistetaan materiaalivalmistajan ohjeista.
Kolmikerrosrappaus muodostuu tartuntarappauksesta, täyttörappauksesta ja pintarappauksesta. Kolmikerrosrappauksella saadaan peitettyä kaikki seinän epätasaisuudet. Pinta voidaan lopuksi hiertää sileäksi puu- tai teräslastalla.
Tartuntarappauksen tarkoituksena on lisätä täyttörappauksen tartuntapintaa rappausalustaan sekä tasata alustan imua. Sen paksuus on tyypillisesti 0-8 mm. Tartuntalaastia ei tarvitse tasoittaa.
Täyttörappauksella tasataan alustan epätasaisuudet. Täyttörappaus on tyypillisesti 10…30 mm paksu, ja se voidaan tehdä useampana kerroksena. Täyttörappaus tasoitetaan esimerkiksi oikolaudalla tai puuhiertimellä. Täyttörappauksen tulee antaa kuivua ennen pintarappausta. Täyttörappauskerroksessa käytetty kuumasinkitty rappausverkko parantaa pintarappauksen tartuntaa.
Pintarappauksella luodaan rapatulle julkisivulle haluttu pinta ja väri. Pintarappaus voidaan tehdä jollakin sitä varten kehitetyllä erikoislaastilla tai -pinnoitteella. Pintarappauksen paksuus on pinnan karkeudesta riippuen 3-8 mm.
Kolmikerrosrapattu pinta voi olla hierretty, ruiskutettu tai harjattu. Lopullinen pintakäsittely voidaan tehdä jollakin värillisellä julkisivulaastilla tai muulla kiviainespinnoitteella. Yleensä julkisivutöissä käytetään paineruiskulla levitettäviä värillisiä laasteja, jotka levitetään kahtena kerroksena. Ensimmäisen kerroksen ei tarvitse olla täysin peittävä.
Kaksikerrosrappaus on muuten samanlainen kuin kolmikerrosrappaus, mutta siitä puuttuu tartuntarappauskerros. Kaksikerrosrappauksessa ensimmäisellä kerroksella tasoitetaan epätasaisuudet ja toisena kerroksena tehdään varsinainen pintarappaus. Halkeilun estämiseksi laastina voidaan käyttää kuitulaasteja. Kaksikerrosrappauksessa oikaisulaasti levitetään seinään joko koneella tai käsin. Pintakerros rapataan 1…3 vuorokauden kuluttua epätasaisuudet peittävästä oikaisurappauksesta.
Kaksikerrosrappaus sopii yleisesti tasaisille ja tasaisen imun omaaville alustoille, jolloin rappauskerroksen paksuus voidaan pitää melko ohuena, 5…15 mm. Kaksikerrosrappaus on harkkojulkisuissa yleisin pinnoite.
Ohutrappaus tehdään esimerkiksi oikaisulaastilla vetämällä laasti tasoitelastalla alhaalta ylöspäin seinään. Vaikka ohutrappaus tehdään yhdellä laastilla, laasti levitetään usein kahdessa vaiheessa. Tämän jälkeen pinta käsitellään halutun näköiseksi esim. harjaamalla pysty- tai vaakasuuntaan. Työsaumat kannattaa sijoittaa nurkkiin eli yksi seinä tehdään kerrallaan valmiiksi, jolloin työsaumat eivät näy valmiissa pinnassa. Ohutrappaus jättää harkon pintarakenteen näkyviin.
Harjaamalla tehtyä ohutrappausta kutsutaan slammaukseksi (ruotsinkielestä slamma). Slammauksesta käytetään myös nimitystä lieterappaus.
Rappauksessa käytettävät työkalut pestään huolellisesti työpäivän jälkeen.
Vedeneristys ja laatoitus
Märkätilojen harkkopinnat tulee aina vesieristää. Keraamisen laatan pinta on lasitettu ja vesitiivis, mutta vesihöyry pääsee laatoituksen saumoista rakenteeseen, ellei alustaa ole vesieristetty. Märkätilojen käyttövesiputkien asennuksissa suositellaan pinta-asennusta. Jos muoviputkia asennetaan rakenteen sisälle, on niissä käytettävä suojaputkia. Muovipäällystetyillä kupariputkilla suojaputkia ei tarvita. Putkien läpivientien tulee olla liikkumattomia.
Kellarikerroksen märkätilojen seinärakenteiden kosteustekninen toimivuus tulee varmistaa rakennesuunnittelijan kanssa. Tarvittaessa maanvastaisiin seiniin tehdään tuuletusrako ulkoseinän ja vesieristetyn kevyen väliseinän väliin. Näin kellarin ulkoseinä ei jää ulkopuolen ja sisäpuolisen vesieristekerroksen väliin tuulettumattomaan tilaan.
Märkätilan lattioiden kallistukset, seinäpintojen, kulmien ja nurkkien suoruudet sekä pintojen tasaisuudet tarkistetaan ennen vesieristyksen tai pintakerrosten tekemistä. Näin vähennetään sovitusten ja laattojen leikkaustarvetta. Tarvittaessa pinnat puhdistetaan ja tasoitetaan märkätiloihin sopivalla tasoitteilla.
Märkätiloissa käytettävien materiaalien (harkko, tasoite, pohjuste, vedeneriste, lattiakaivo) tulee olla samaa tuoteperhettä tai tuotteiden yhteensopivuus tulee muuten olla varmistettu. Käytettävien materiaalien tai järjestelmien tulee olla sertifioituja. Suositeltavaa on teettää työ sertifioidulla vedeneristäjällä, jolla on riittävä kokemus ja osaaminen tuotteiden käytöstä.
Märkätilan vedeneristys ja laatoitus aloitetaan seinäpinnoilta. Seuraavaksi tehdään lattia ja viimeiseksi seinän alin laattarivi.
Siveltäviä tai telattavia vedeneristemateriaaleja on saatavilla yksi- ja kaksikomponenttisina. Nämä levitetään tasoitettuun harkkoseinään ja märkätilan lattiaan valmistajan ohjeita noudattaen. Lattia-, nurkka- ja kulmasaumoissa käytetään työohjeiden mukaisia vahvikenauhoja ja -kankaita, jotka kiinnitetään kosteaan eristemassaan ja sivellään eristemassalla ylitse. Materiaalivalmistajan ilmoittama eristeen kuivapaksuus saavutetaan levittämällä ohjeiden mukainen määrä eristettä mitatulle pinta-alalle. Eristekerroksen paksuus voidaan varmistaa ottamalla eristeestä näytepaloja. Nämä kohdat paikataan näytteenoton jälkeen. Läpiviennit vahvistetaan läpivientikappaleilla tai vahvikenauhalla tai -kankaalla.
Kun seinän vedeneristys on kuivunut, voidaan aloittaa seinän laatoitus. Suora mittalauta kiinnitetään alimman laattakerroksen yläreunan tasoon. Sen vaakasuoruus tarkistetaan tuomalla korkeusmerkki yhtenäisen huonetilan ympäri. Mittalautaan merkitään laattajako, jotta saumajako alkaa oikein.
Laastia levitetään laatoitettavalle seinälle sen verran kuin 10…15 minuutin aikana ehditään laatoittaa. Laasti kammataan auki lastan hammastetulla reunalla. Laastikamman hammastus valitaan laattakoon mukaan: mitä suurempi laatta, sitä suurempi hammastus. Laatta painetaan laastiin ja sitä liikutetaan hieman, jolloin laastin tartunta laattaan varmistuu. Irrottamalla laatan voidaan tarkistaa, että laasti peittää koko laatan taustan. Laattojen vaakasaumoissa käytetään saumanauhaa ohjurina, jolloin sauman korkeus pysyy samana. Saumanauhaa ei saa poistaa ennen kuin kiinnityslaasti on kovettunut riittävästi, muuten laatoitus saattaa liikkua. Myös pystysaumojen suoruus tulee tarkistaa.
Kun laatoitus on kuivunut 1…2 vuorokautta, voidaan aloittaa saumaus. Saumalaasti hierretään kumipäällysteisellä lastalla vinottain voimakkaasti painaen. Saumat on saatava kerralla täyteen. Ylimääräinen saumalaasti pyyhitään pois kostealla sienellä, kun saumalaasti on alkanut sitoutua. Tällöin kuitenkin vältetään kastelemasta saumoja.
Lopuksi saumat tiivistetään ja muotoillaan esimerkiksi ø 8 mm sähköjohdon pätkällä. Kun saumat ovat kuivuneet, voidaan laattapinnat pestä. Pesun jälkeen pinnat pyyhitään vielä kertaalleen kuivalla sienellä puhtaiksi.
Nurkka-, lattia- ja läpimenojen raot tiivistetään saniteettisilikonilla. Reikien tekemistä märkätilojen seiniin tulee välttää. Kiinnitysreiät tiivistetään saniteettisilikonilla ennen tulppien tai ruuvien kiinnittämistä.
Harkkopinnan tasoittaminen ja pinnoitus
Tyypillisesti harkkoseinien sisäpinnat tasoitetaan. Ennen tasoitetöitä ikkunat, ovet ja muut rakenteet suojataan muovilla. Kiinnityksessä käytetään tarkoitukseen sopivaa teippiä, joka ei vahingoita maalipintaa.
Aluksi tarkistetaan harkkoseinän mitta- ja sijaintitarkkuudet. Erityistä huomiota kiinnitetään sisä- ja ulkonurkkien suoruuteen. Pintojen suoruus tarkistetaan oikolaudalla ja vesivaa’alla. Pinnat puhdistetaan huolellisesti liasta, pölystä sekä laasti- ja betoniroiskeista.
Harkkopinnassa mahdollisesti olevat metalliosat suojataan korroosiolta ennen tasoitetyön aloittamista. Lisäksi tarkistetaan materiaalivalmistajan ohjeista, että harkkoseinän kosteus sekä ilman kosteus ja lämpötila sopivat käytettävälle tasoituskäsittelylle.
Käsittely-yhdistelmät tulee valita harkkoja tasoitevalmistajan ohjeiden mukaisesti eri tiloihin. Märkätiloissa käytetään vain nimenomaan märkätiloihin tarkoitettuja tasoitetuotteita. Märkätilojen osalta tarkistetaan myös, että pohjusteet, tasoitteet ja vesieristeet ovat samaa tuoteperhettä sekä yhteensopivia lattiakaivojen ja muiden vesikalusteiden kanssa.
Pinnat oikaistaan oikaisulaastilla tai tiilitasoitteella. Tasoitteet ovat tehdasvalmisteisia tuotteita, joihin lisätään käytön yhteydessä vain vettä. Oikaisulaastin levitys aloitetaan alhaalta. Teräslastan keskelle laitetaan laasti. Kerrospaksuutta seinällä säädetään lastan kallistusta ja painoa muuttamalla. Laastin enimmäiskerrospaksuuksia ei saa ylittää.
Kovalle kulutukselle alttiissa huonetiloissa kuten käytävissä, varastoissa tai vastaavissa, käytetään kulmavahvisteina esimerkiksi galvanoitua peltiä tai lasikuitukangasta. Eri rakennusaineiden ja -tarvikkeiden rajakohdissa käytetään elastista kittiä ja lasikuitu- tai paperinauhaa halkeilun vähentämiseksi.
Tasoitepinta viimeistellään maalaamalla tai tapetoimalla harkkoseinä tilan käyttötarkoituksen ja halutun laatutason mukaisesti. Jokaisen tasoitekerroksen jälkeen tasoitettu pinta hiotaan kevyesti ja hiontapöly poistetaan. Maalattavan pinnan valmiiksi hionta tehdään viimeisen kokonaan tasoituksen suunnassa. Tapetoitavassa tai maalattavassa tasoitepinnassa ei saa olla viimeistelyä haittaavia rakkuloita, naarmuja tai lastan jälkiä. Sementtisideaineisilla tasoitteilla tasoitetuille pinnoille järjestetään materiaalivalmistajan ohjeiden mukainen jälkihoito. Polymeerisideaineisilla tasoitteilla tulee huolehtia pinnan kuivumisesta ohjeiden mukaan.
Kattojen tasoitus tehdään vastaavasti alustan vaatimuksia ja materiaalivalmistajien ohjeita noudattaen. Kipsilevykatoissa levyjen saumoihin asennetaan vahvikenauha ja katto tasoitetaan kerran tai kaksi kertaa halutun laatutason mukaisesti. Katto voidaan tasoittaa lastalla tasaiseksi tai jättää ruiskun jäljiltä karkeaksi.
| Harkkomuurauksen saumojen ja limityksen mittatarkkuusvaatimukset, luokka 2 (Lähde: RunkoRYL) | Luokka 1 | Luokka 2 |
|---|---|---|
| Sauma ja muurauskiven korkeuspoikkeama keskilinjasta | ± 2 mm | ± 3 mm |
| Limitetyn muurin sauman poikkeama pystysuorasta* | ± 3 mm | ± 8 mm |
| Limittämättömän muurin sauman poikkeama pystysuorasta* | ± 2 mm | ± 5 mm |
| Sauman syvyys pintaan verrattuna | 3 mm | 3 mm |
| Vaakasauman paksuus | ± 3 mm | ± 3 mm |
| Pystysauman paksuus | ± 5 mm | ± 5 mm |
* = koskee vain puhtaaksi muurattua rakennetta
| Tasoitetun seinän ja katon tasaisuusvaatimukset (Lähde: SisäRYL) | Mittauspituus | Luokka 1 | Luokka 2 |
|---|---|---|---|
| Seinän tai katon tasaisuus | 2000 mm | ± 3 mm | ± 5 mm |
| Tasoitettu seinä tai katto, kun se rajoittuu toisiin rakennusosiin tai pintoihin | 2000 mm | ± 2 mm | ± 5 mm |
Luokka 1: Maalattavat seinät tai ohuen tapetin alustaksi tarkoitetut seinät. Sileät, mm. maalattavat katot.
Luokka 2: Kankaan tai paksun tapetin alustaksi tarkoitetut seinät. Katoissa ruiskupinnat. Tasaisuus mitataan RT-ohjekortissa RT 14-10373 esitetyllä mittalaudalla ja kiilalla.
Harkkopintojen maalaus
Tasoitettu harkkoseinä maalataan kahteen kertaan, ensin pohja- ja sitten pintamaalilla. Maali voidaan levittää ruiskulla tai telalla. Ruiskumaalattu pinta voidaan myös telata heti ruiskutuksen jälkeen. Betonirakenteiset tai kipsilevykatot käsitellään vastaavasti.
Seinien ohutpinnoitteet
Ohutpinnoitteet ovat erilaisia koristepinnoitteita, värilaasteja tai raemaaleja. Niitä voidaan käyttää huolellisesti täyttörapatuilla tai tasoitetuilla pinnoilla. Koristepinnoitteet ja värilaastit levitetään paineruiskulla ohuina kerroksina ja raemaalit telaamalla. Tarkoitusta varten on olemassa erilaisia kuvioteloja. Lyhytnukkaisella telalla tulee matalampi kuvio kuin pitkänukkaisella telalla.
Sisäseinien ja -kattojen pintakäsittelyt
Harkkorakenteisten sisäseinien pintakäsittely voidaan tehdä samoilla materiaaleilla ja menetelmillä kuin muiden kiviaineisten pintojen käsittelyt. Harkkopinta voidaan jättää käsittelemättäkin esimerkiksi teollisuushalleissa ja vastaavissa tiloissa, joissa käsittelemätön seinäpinta toimii ääntä vaimentavana rakenteena. Kevytsoraharkoista tehty ulkoseinä vaatii kuitenkin aina rappauskäsittelyn seinän ilmatiiviyden parantamiseksi.