Telineet

Työtaso

• leveys vähintään 1,8 m, jos tasoa käytetään työskentelyyn, työssä käytettävän materiaalin välivarastointiin ja tavaran siirtoon
• leveys vähintään 0,6 m, jos tasoa käytetään vain työskentelyyn
• ei aukkoja joihin voi pudota, työtasossa olevat raot saavat olla enintään 30 mm
• pinta ei saa olla liukas, eikä pinnassa saa olla haitallisia taipumia

Kaiteet

• 1,0 m korkeat kaiteet, jos putoamiskorkeus on yli 2,0 m kaiteet myös seinänpuolella, jos työtason ja seinän etäisyys on yli 250 mm.

(Lähde: Rakennustöiden laatu 2009)

Rakentaminen talvella

Talviaikaan rakennustarvikkeet ja rakenteet tulee suojata varastoitaessa ja työskennellessä siten, että lumen ja jään kerääntyminen rakenteisiin ja rakennustarvikkeisiin estetään. Tarvittaessa muotit, harkot ja raudoitteet puhdistetaan lumesta ja jäästä esimerkiksi harjaa, lehtipuhallinta, höyrytystä tai lämmitystä apuna käyttäen. Jäätä ja lunta ei saa sulattaa suolalla raudoitusten korroosion takia vaan lämmittämällä tai höyryttämällä. Laastit ja tasoitteet suojataan kosteudelta.

Kevytsora- ja betoniharkkomuurauksessa huolehditaan laastin lämmityksestä tai käytetään pakkaslaastia. Muurattu rakenne suojataan jäätymiseltä vähintään kahden vuorokauden ajan muurauksen jälkeen. Rakennussääennusteita on saatavilla mm. Ilmatieteenlaitoksen Rakentajan sääpalvelussa.

Betonivaluharkkojen valua edeltävää kastelua ei tehdä, jos on odotettavissa lämpötilan lasku alle 0 °C:n. Käytettävät materiaalit kuten betoni ja laasti valitaan sääolosuhteiden, käytettävän suojaus- ja muottikaluston sekä kustannusten perusteella. Rakennesuunnittelijalta tai betonitoimittajalta varmistetaan ennen betonin tilausta mitä massaa voidaan käyttää. Betonin kovettumista voidaan nopeuttaa käyttämällä nopeasti kovettuvaa betonia tai lämmitettyä betonimassaa. Lämmitetyssä sääsuojassa voidaan käyttää tavanomaisia betonimassoja.

Tehokas betonointitapa talvella on valuharkon lämmitys ja kuumabetonin käyttö sekä valetun rakenteen suojaus peitteillä ja lämpimänä pitäminen esim. kuumailmapuhaltimen avulla. Betonoinnissa tulee ottaa huomioon, että kuumabetoni menettää notkeuttaan huomattavasti nopeammin kuin normaalilämpöinen betoni.

Betonin lujuuden kehittymistä seurataan lämpötilamittauksin tai muulla luotettavalla tavalla. Lämpötilan laskiessa alle +5 °C valu suojataan ja rakenteen lämmityksestä huolehditaan. Betoni ei saa jäätyä ennen kuin se on saavuttanut jäätymislujuutensa 5 MPa. Rakennetta ei saa myöskään kuormittaa tai muotteja purkaa ennen kuin riittävä lujuus on saavutettu. Betoni C25/30 saavuttaa jäätymislujuuden 5°C lämpötilassa noin 2,5 vuorokaudessa. Betonin lujuusluokkaa korottamalla jäätymislujuus 5 MPa saavutetaan hieman nopeammin. Jäätymislujuus tarkoittaa lujuutta, jonka saavutettuaan betonirakenne ei vahingoitu jäätyessään, mutta toistuvaa jäätymissulatusrasitusta se ei kestä.

Betonin lujuutta voidaan arvioida kypsyyslaskelmilla, joiden tekemiseen tarvitaan tiedot valetun rakenteen lämpötilatiedot valun jälkeen. Arviointi ei ole kovin tarkka, mutta pientalorakentamisessa riittävän luotettava, helppo ja edullinen menetelmä. Valmisbetonitoimittajat tarjoavat myös palvelua, jossa lujuudenkehitys arvioidaan tietokonelaskelmin tai lujuus määritetään laboratoriossa olosuhdekoekappaleista.

Lujuudenkehityksen arviointiin löytyy ohjeita Suomen Betoniyhdistyksen Betoninormeista (2015) BY 50 tai teoksesta Talvibetonointi (2013), betoniteollisuus ry (www.betoni.com). Betoni lujuudenkehityskäyrästöt auttavat ennakkosuunnitteluun. Jos käyrästöjä käytetään lujuuden arviointiin, pitää tukena olla lämpötilamittauksia rakenteesta tai vähintään säätiedot. Arvio pitää tehdä aina ns. varmalle puolelle.

Betonointipöytäkirja (kaavake by 401/2005) täytetään soveltuvin osin myös talvibetonoinnin yhteydessä. Se toimii myös talvibetonointisuunnitelmana.

Jälkihoito tehdään suojaamalla valu tiiviillä suojalla, joka estää veden haihtumisen rakenteesta. Lämpötilan ollessa alle +0 °C jälkihoitoa ei saa tehdä kastelemalla.

Talvirakentamisen muistilista

• Valitse talvirakentamiseen sopivat laastit ja betonimassat
• Seuraa sääennusteita
• Varaudu muottien ja harkkojen lämmittämiseen ja suojaamiseen
• Suojaa työmaalla varastoitavat materiaalit pressuilla ja lämpöeristeillä tai käytä sääsuojia
• Suojaa rakenteet pressuilla ja lämpöeristeillä
• Betoni ei saa jäätyä ennen kuin 5 MPa puristuslujuus on saavutettu
• Huolehdi valetun rakenteen lämmityksestä tai suojaamisesta, kunnes jäätymislujuus 5 MPa on saavutettu. Kuumailmapuhaltimet ovat hyvä tapa lämmitykseen. Puhaltimia pitää olla riittävästi!
• Huolehdi rakenteen lämpötilan mittauksista tai muusta lujuuden kehityksen tarkkailusta
• Pukeudu lämpimästi
• Järjestä työkohteeseen riittävä valaistus
• Pidä kulkutiet ja telineet hiekoitettuina sekä puhtaina lumesta ja jäästä pidä työkohteet ja telineet puhtaina, kerää kaikki muovit huolella roska-astioihin

Sähkö- ja vesiputkitukset

Sähköasennukset tehdään aina sähkösuunnitelmien mukaan. Varsinaiset kytkennät saa tehdä ainoastaan alan pätevyyden omaava henkilö.

Harkkorakenteiden läpimenot putkia tms. varten suunnitellaan harkkokerrosten korkeusasemien mukaisesti. Kaikki läpimenot ja aukot on merkittävä piirustuksiin ja otettava huomioon rakenteiden suunnittelussa. Vain vähäisiä läpimenoja voidaan lisätä vielä työn aikana.

Vesi-, viemäri- yms. putkia ei yleensä sijoiteta harkkorakenteen sisään. Poikkeuksen muodostavat märkätilojen laatoituksen alle sijoitettavat pienikokoiset vesijohdot, jotka voidaan sijoittaa seinään tehtyyn uraan eli roiloon tai harkon onteloon. Asennetut vesijohdot suojataan ohjeiden mukaisesti ja roilo rapataan umpeen. Uusimpien suosituksien mukaan myös märkätiloissa on suositeltavaa käyttää pinta-asennusta.

Muurattavat harkot

Sähkö- ja LVI-urakoitsijat merkkaavat tarvittavat roilot ja läpiviennit tussilla rakenteisiin ja roilot tehdään koko kohteeseen kerralla tai esimerkiksi kerroksittain. Johdot ja putket kiinnitetään roiloon ja roilo täytetään. Tavanomaisissa seinärakenteissa roilot sijoitetaan pystysuuntaan. Vaakasuuntaiset urat saattavat heikentää harkkoseinän kantavuutta merkittävästi.

Kevytsoraharkkorakenteissa putkitusten muutoksia ja lisäyksiä on helppo tehdä muurauksen jälkeenkin.

Valuharkot

Valuharkkorakenteiden sähkösuunnitelmissa tulee olla otettu huomioon kaikki tarvittavat sähköjohdotukset ennen harkkojen latomisen aloitusta.

Sähkörasioiden paikat piirretään seinään. Rasialle leikataan timanttilaikalla suorakaiteen muotoinen reikä, joka on hieman suurempi kuin asennettava rasia. Toinen vaihtoehto reiän tekemiseen on rasiapora, jolla saadaan siisti työjälki. Rasian ja reiän reunan väli voidaan täyttää laastilla. Putkitukset asennetaan harkkojen sisään siten, että valu pääsee täyttämään koko rakenteen eikä valuun jää onteloita. Putkitus tehdään ladonnan yhteydessä.

Roilotusta tehdään vain mahdollisten virheiden korjaamiseksi. Roilotusurat ja muut kolot paikataan laastilla siten, että rakenne saavuttaa riittävän lujuuden.

 

Harkkomuuraus

Muurausohjeet

Tulevan seinän ympärille asetetaan linjalanka noin 2 mm seinän ulkoreunan  ulkopuolelle. Nurkkien sijainti ja harkkokerrosten korkeusasemat tarkistetaan huolellisesti linjalankojen ja kulmatukien avulla.

Harkkoseinän muuraus aloitetaan asentamalla kumibitumikermi anturan tai perusmuurin päälle. Tarvittaessa anturan tai perusmuurin epätasaisuudet tasataan laastikerroksella.

Muuraus aloitetaan rakennuksen kulmasta päätyharkolla. Harkot muurataan valmistajan ohjeiden mukaan joko laastia pystysaumassa käyttäen tai ilman.

Harkkomuurauksessa harkot limitetään suunnitelman mukaisesti. Puolenkiven vaakalimitys tarvitaan ulkonäkösyistä esim. kun harkkokuvio jätetään näkyviin, muuten harkkojen muurauksessa minimilimitys on 100 mm.

Harkkomuuraus etenee nurkasta aloittaen kerros eli varvi kerrallaan. Nosta linjalangat muurauksen edetessä tulevan harkkokerroksen yläreunan tasolle.

Muurauslaasti levitetään harkon päälle muurauskelkalla. Kelkan käyttö säästää jopa kolmanneksen laastia, nopeuttaa työtä ja takaa moitteettoman lopputuloksen. Eristeen kohdalle ei koskaan laiteta laastia. Tarvittaessa eristeen kohdalle voidaan asentaa mineraalivillakaista tai uretaanivaahto lämmöneristystä parantamaan.

Muurattaessa harkot lasketaan edellisen harkon päätyä vasten laastin varaan ja naputellaan paikoilleen kumivasaralla. Harkkoa ei saa tämän jälkeen liikuttaa laastin päällä, ettei laastin ja harkon välinen tartunta heikkene.

Harkkoseinässä käytetään rakennesuunnitelmien mukaista raudoitusta. Aukkojen ylä- ja alapuoliset saumat raudoitetaan aina. Raudoitus asennetaan laastipalkoon siten, että laasti ympäröi terästä joka puolelta vähintään 15 mm:n kerroksena korroosion  estämiseksi ja hyvän tartunnan varmistamiseksi.

Nurkissa käytetään oikea- ja vasenkätisiä nurkkaharkkoja. Raudoitusta jatketaan nurkissa rakennesuunnitelmien mukaan tai vähintään 900 mm nurkan yli poikittaisille seinille.

Poista laastipurseet ajoittain ennen laastin jäykistymistä. Hio samalla laastisaumat esim. styrox- tai uretaanipalalla, mikä helpottaa jatkossa pinnoitustyön suorittamista.

Ikkuna- ja oviaukot

Asenna aukkojen pieliin ohjurilaudat, jotta saat pystypielistä suorat. Huomioi, että aukon ja karmin joka sivulle jää riittävä, noin 15 mm:n asennusvara.

Sijoita raudoitukset suunnitelmien mukaisesti. Asenna kutistumaraudoitukseksi molempiin harkkokuoriin vähintään 8 mm:n harjateräkset tai ø 4 mm tikasraudoitteet joka kolmanteen saumaan. Lisäksi raudoitus on asennettava ikkuna-aukon alapuoliseen saumaan ja aukkojen yläpuolisen palkkiharkon saumaan sekä ylimpään ja alimpaan saumaan. Aukkojen ala- ja yläpuolisen raudoituksen tulee ulottua vähintään terästen jatkospituuden verran aukon reunojen yli.

Asenna kaikkien ikkuna- ja oviaukkojen pieliin 4 mm:n ruostumattomia muuraussiteitä, yksi kappale joka saumaan. Asenna muuraussiteet vähintään 150 mm etäisyydelle harkon päädystä, jotta voit asentaa karmien kiinnitysalustana tarvittaessa käytettävät apukarmit, niille eristeeseen tehtyihin uriin. Tiivistä vaakasaumat aukkojen pielissä esim. polyuretaanivaahdolla, jollet asenna apukarmia.

Ylä ja välipohjat

Seiniin tuettavat ala-, väli- ja yläpohjat suositellaan tuettavaksi palkkiharkoista rakennetulle rengaspalkille . Tee väli- tai yläpohjan alapuolinen harkkokerros palkkiharkoista. Tällöin palkkiharkon uraan tehtävä valu ja teräkset muodostavat rakennuksen kiertävän rengaspalkin. Käytä raudoituksena esim. 10 mm harjateräksiä.

Asenna ylimmän harkkokerroksen alapuoliseen vaakasaumaan muuraussiteet (1 kpl/harkko). Asenna muuraussiteet myös välipohjan kummallekin puolelle 1 kpl/ harkko. Yli 3,5 m korkeissa seinissä muuraussiteitä tulee lisäksi käyttää 4 kpl/m2 koko seinän alueella.

Vaikka muuraus on periaatteessa helppoa, kannattaa ensikertalaisen harjoitella aluksi kokeneen harkkomuurarin kanssa. Oikeilla työtavoilla muuraus sujuu nopeasti ilman hankalasti korjattavia virheitä.

Aukkojen ylitys

Aukkojen ylitykset tehdään harkkovalmistajan ja rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaan, esimerkiksi teräsprofiileita, palkkiharkkoja tai valmiita palkkielementtejä käyttäen.

Palkkiharkot 

Palkkiharkot asennetaan ilman laastia pystysaumoissa, tuetaan huolella ja oikea sijainti tarkistetaan linjalangalla. Suunnitelmien mukainen raudoitus tuetaan esimerkiksi muovivälikkeillä. Raudoituksen tulee jatkua yhtenäisenä aukon kohdalla ja sen tulee jatkua vähintään 300 mm aukon reunan yli alemmassa ja vähintään 900 mm ylemmässä palkkikerroksessa.

Palkkiharkossa oleva ura valetaan täyteen rakennesuunnitelmassa määritellyllä lujuusluokitellulla betonilaadulla. Palkin valussa ei saa käyttää muuraus- tai rappauslaastia. Betonin on oltava riittävän notkeaa siten, että se täyttää kunnolla koko uran ja että se voidaan tiivistää tärysauvalla tai sullomalla siten, että valuun ei jää onteloita. Raudoitusten on pysyttävä paikoillaan tiivistyksen aikana. Valun pinta tasataan muurauskauhalla tai teräslastalla. Harkkojen saumoista ylipursunut betoni poistetaan välittömästi. Palkkiharkkoja voidaan käyttää useampia kerroksia riippuen yläpuolisista kuormista ja aukon leveydestä.

Valunaikaiset tuet puretaan betonin kovetuttua, esimerkiksi 1…2 viikon kuluttua valusta. Mikäli betonin kovettumisolot ovat huonot (lämpötila matala), riittävän lujuuden saavuttamiseen tarvittava aika on pidempi ja tarvittaessa (esim. talvella) rakennetta on lämmitettävä. Betonin lujuuden kehittyminen voidaan todeta parhaiten mittaamalla lämpötiloja valetusta rakenteesta ja arvioimalla lujuus lämpöastevuorokausien perusteella. Betonin lujuuden kehittyminen käytännössä lakkaa, kun lämpötila laskee alle 0 °C:een.

Teräsprofiilit

Aukkojen ylitykseen voidaan käyttää myös erilaisia muototeräsprofiileja, joiden koko ja tyyppi valitaan käytettävän harkon, jännevälin ja kuormituksen mukaan.

Harkot ladotaan aukon kohdalla teräsprofiilin päälle suunnitelmien mukaisesti.  Ennen valua palkki tulee tukea pystytolpilla taipumien estämiseksi.

Teräsbetonipalkit

Aukkojen ylityksissä voidaan käyttää betoninormien (by 50. Betoninormit, Suomen Betoniyhdistys ry) mukaan mitoitettuja teräsbetonipalkkeja.

Palkit ulotetaan aukon sivuille pielen puristuskestävyyttä vastaavasti yleensä vähintään 300 mm ellei rakennesuunnitelmassa ole toisin määritelty.

Jos myös ulkokuorelta edellytetään kuormitusten kestävyyttä, voidaan käyttää palkkiharkkoja, joissa on sekä ulko- että sisäkuori tai palkkiharkkoelementtejä.

Tiivistysohjeita ja detaljeja

Maanvarainen alapohja

Maanvarainen alapohja tulee yleensä tiivistää radonkaasun takia. Saman ratkaisut tiivistävät alapohjan yleensä myös ilmavuotoja vastaan.

Ryömintätilainen alapohja

Kivirakenteinen tuulettuva alapohja tehdään yleensä ontelolaatoista, joiden alapuolelle on kiinnitetty valmiiksi lämmöneristyslevy. Lämmöneriste voidaan kiinnittää myös jälkikäteen laatan yläpuolelle. Samoin kuin betonielementtirakenteisten yläpohjien kohdalla, myös alapohjien elementtisaumat vaativat erillisen ilmansulkukerroksen, koska saumavaluihin tulee käytön aikana halkeamia, joista ilma pääsee virtaamaan. Lämmöneristekerroksen yhtenäisyyden varmistamiseksi elementtien alapuolisen lämmöneristekerroksen saumat tiivistetään polyuretaanivaahdolla.

Mikäli ontelolaataston päälle tulee yhtenäinen pintabetonilaatta, ei ontelolaatan saumoja tarvitse erikseen tiivistää tiivistyskaistoilla.

Läpiviennit voidaan tiivistää samoin kuin maanvastaisilla alapohjilla.

Liikuntasaumat

Eri materiaalit ja rakenteet elävät eri tavalla kosteuden ja lämpötilan muutoksista. Huokoiset materiaalit kuten betoni, tiili, harkot ja puu kutistuvat, kun huokosissa oleva kosteus poistuu ja paisuvat, kun huokosiin kerääntyy kosteutta. Betoni- ja harkkorakenteissa on aina valmistuksen yhteydessä rakennekosteutta, joka tulee kuivattaa pois. Tästä on seurauksena kutistuminen ja jos muodonmuutos on estynyt seurauksena on halkeilua. Kutistumisesta johtuva halkeilu voidaan kuitenkin hallita osaavalla suunnittelulla ja toteutuksella. Muun muassa kutistumisesta johtuvia muodonmuutoksia voidaan ohjata liikunta- ja kutistumissaumoihin sekä halkeilua rajoittaa raudoitteilla. Rakenteet tulisi suunnitella siten, että niissä on mahdollisimman vähän epäjatkuvuuskohtia (rakennepaksuuden ja poikkileikkauksen muutoksia, materiaalien ominaisuuksien muutoksia jne.).

Rappauskerrokseen kiinnitettävällä rappausverkolla voidaan estää näkyvien halkeamien syntymistä. Rappausverkkoa tulee käyttää paikoissa, joissa halkeamien syntyminen on todennäköistä. Näitä kohtia ovat mm. kylmän yläpohjan maskiharkkojen ja seinän eristeharkkojen liittymiskohta, perustusten saumakohdat sekä ikkuna- ja ovipielet.

Harkkoseiniin on tehtävä yleensä kutistumis- ja lämpöliikkeiden vuoksi pystysuuntaisia liikuntasaumoja 10…15 metrin välein rakennuksen ja seinän muodoista riippuen. Perusperiaate on, että mitä korkeampi ja yhtenäisempi seinä on sitä pidempi voi liikuntasaumaväli olla. Liikuntasaumat pyritään sijoittamaan sellaisiin kohtiin, joissa seinä erisuuntaiset liikkeet estyvät. Liikuntasaumat suositellaan tehtäväksi:

• vähintään joka toiseen nurkkaan,
• kun seinä on tuettu eri korkeudelta
• erkkereiden ja julkisivujen syvennysten kohdalle

Kylmät rakenteet, siipimuurit tms. on erotettava lämpimistä osista liikuntasaumalla.

Koko rakenteen katkaisevat liikuntasaumat sijoitetaan tukiseinän, asuntojen välisen seinän tms. kohdalle. Rivitaloissa huoneistojen välisen seinän kohdalla ulkoseinä on suositeltavaa katkaista myös äänen sivutiesiirtymän estämiseksi.

Liikuntasaumassa ei saa olla läpi menevää raudoitusta. Rakenteen läpi menevä sauma on tiivistettävä sisäpuolelta ilmavuotoja ja ulkopuolelta kosteutta vastaan.

Julkisivussa liikuntasauma tulee vain ulkokuoreen. Liikuntasauman leveys on 15…20 mm ja paksuus 12…15 mm. Sauman paksuus säädetään saumaan asennettavan pyöreän pohjanauhan avulla.

Rakentamisen aikainen kosteudenhallinta

Harkkorakenteisiin sitoutuu rakentamisen aikana kosteutta, jota tulee poistaa tuulettamalla tai tehostetusti tarkoitukseen soveltuvilla rakennuskuivureilla siten, että ikkunat ja ovet, pinnoitteet, lattiapäällysteet ja –tarvikkeet, laatoitukset jne. voidaan asentaa ilman kosteusvaurioita tai homeriskejä. Kosteuden poistamiselle tulee varata aikaa hankkeen rakennusaikataulussa. Valetussa eristeharkkoseinässä kuivuminen kestää vähintään 10 viikkoa kuivatuksen aloittamisesta. Muurattu seinä kuivuu nopeammin.

Tuuletukseen kannattaa ensisijaisesti käyttää rakennuksessa avoimena olevia aukkoja, ei kuitenkaan avattavia ikkunoita, koska tuulettaminen voi aiheuttaa avattavaan ikkunaan kosteusvaurioita. Osa ikkunoista saattaa olla perusteltua jättää asentamatta tuuletuksen järjestämiseksi.

Rakenteiden riittävä kuivuminen varmistetaan ennen pinnoitustöiden aloitusta mittaamalla rakenteen suhteellinen kosteus rakenteeseen poratuista rei’istä tai betonista otetuista näytepaloista. Harkkoseinää ei saa pinnoittaa ennen kuin rakenne täyttää pinnoitteille, pintatarvikkeille sekä tasoite- ja vedeneristeiden alustan kosteuspitoisuudelle asetetut vaatimukset.

Jos ulkoseinään joudutaan tekemään läpivientejä, ne porataan ulospäin kallistuviksi, jolloin vesi ei valu läpivientiä pitkin seinärakenteeseen.

Betonilattioiden kuivattamiseen tarvittava aika on useita viikkoja, mikä tulee aikataulujen laadinnassa ottaa huomioon. Lattiapäällysteitä ja -tarvikkeita voidaan asentaa vasta, kun alustana toimiva betoni on kuivatettu määrättyyn kosteuteen. Yleensä raja-arvona on suhteellinen kosteus RH 85…90 % (Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry, Suomen Betonitieto Oy, Betonirakenteiden päällystämisen ohjeet 2007), joka riippuu asennettavasta lattiapäällysteestä esim. muovimatto, lautaparketti, liimattava parketti jne. Betonilaatan kuivumista voidaan nopeuttaa lämmityksellä ja tehostetulla ilmanvaihdolla. Tehostettua kuivattamista tarvitaan erityisesti loppukesällä ja syksyllä. Tehostetussa kuivatuksessa pyritään kuivatettavan tilan lämpötila pitämään yli 20 °C:ssa ja suhteellinen kosteus alle RH 50 %.

Lämpörapattu harkkoseinä

Julkisivu voidaan toteuttaa siten, että rappaus tehdään suoraan kantavaan harkkorakenteeseen muurauksen jälkeen asennetun lämpöeristeen pintaan. Lämpöeristeenä on rappauksen alustaksi tarkoitettu mineraalivilla tai EPS. Lämmöneriste, kiinnitystarvikkeet ja rappausverkko valitaan materiaalivalmistajan ohjeiden mukaisesti. Lisätietoja: by57. Eriste- ja levyrappaus 2011. Suomen Betoniyhdistys ry.

Erillinen julkisivumuuraus

Harkoista voidaan tehdä myös ns. rakoseinä, jossa kantavana rakenteena on eristämätön kevytsoraharkko, muurattava betoniharkko tai muottiharkkorakenne. Seinän valmistumisen jälkeen rakenteeseen asennetaan lämmöneriste, joka voi olla mineraalivillaa ja tuulensuojalevyä, EPS- tai polyuretaanilevyä. Lämmöneriste kiinnitetään harkkoseinään korroosionkestävin tiilisitein. Siteet ulottuvat eristeen läpi julkisivumuuraukseen, joka on erotettu lämmöneristeistä noin 30…40 mm:n ilmaraolla. Rakenteen lämmöneristyskyky voidaan valita suunnitteluvaiheessa halutuksi lämmöneristeen paksuutta muuttamalla.

Julkisivu muurataan julkisivutiilistä tai -harkoista. Julkisivumuuraus eristetään perustuksista bitumihuopakaistalla, joka toimii kapillaarikatkona, ohjaa muurauksen taakse mahdollisesti joutuneen kosteuden pois rakenteesta ja toimii vaakasuuntaisena liikuntasaumana (kosteus- ja lämpöliikkeet, kuivumiskutistuminen) julkisivumuurauksen ja perustuksen välillä.

Julkisivumuurauksen taustan tuulettuminen varmistetaan jättämällä alimmasta tai kahdesta alimmasta muurauskerroksesta joka toinen tai kolmas pystysauma auki. Julkisivumuurauksen aikana on varmistettava tuuletusraon ja alimman muurauskerroksen rakojen auki pysyminen. Alimman kerroksen raot voidaan korvata myös erillisillä tuuletusritilöillä

 

Valuharkkojen latominen ja valu

Tulevan seinän ympärille asetetaan linjalanka noin 2 mm seinän ulkoreunan  ulkopuolelle. Nurkkien sijainti ja harkkokerrosten korkeusasemat tarkistetaan huolellisesti linjalankojen ja kulmatukien avulla.

Valuharkkoseinän ladonta aloitetaan asentamalla kumibitumikermi anturan tai perusmuurin päälle. Ladottavilla valuharkoilla alin kerros tasataan suoraksi kiilojen avulla. Alimman kerroksen suoruus on tärkeää, koska ladonnan aikana seinän oikaisu on vaikeaa. Tarvittaessa kiiloja voidaan käyttää myös myöhemmin asennuksen edistyessä.

Ladonta aloitetaan kulmasta päätyharkolla. Harkot ladotaan päällekkäin limittäen, jolloin harkkojen valuontelot jäävät auki betonointia varten. Ladonnassa ei käytetä laastia pysty- eikä vaakasaumoissa.

Muottiharkkoja käytetään usein rakenteissa, joissa tarvitaan vaakaraudoituksen lisäksi pystyraudoitusta. Raudoituksen määrittelee tapauskohtaisesti aina kohteen rakennesuunnittelija kuormitusten ja rakenteen mittojen mukaan. Raudoitus esitetään rakennesuunnitelmissa.

Vaakateräkset asennetaan ladonnan yhteydessä. Pystyteräkset pujotetaan ladonnan jälkeen seinän sisään. Jotta varmistetaan pystyterästen paikallaan pysyminen valun aikana, voidaan vaakateräksiä käyttää asennusteräksinä.

Raudoitus viedään taivutettuna kulmien yli ja limitetään jatkoskohdissaan suunnitelmien mukaan.

Ikkuna- ja oviaukot

Aukkojen pystysivut tehdään päätykivellä. Mikäli päätykiveä ei voida käyttää, tulee aukkojen pielet muotittaa.

Välipohjan liittyminen ulkoseinään

Ulkokuoreksi asennetaan halkaistu harkko, joka toimii välipohjavalussa reunamuottina. Alla olevan kokonaisen lämpökiven sisäkuori toimii vastaavasti välipohjarakenteen tukena. Liitoksen raudoitus tehdään rakennesuunnitelman mukaisesti.

Sähkörasioiden asennus

Sähköasennukset tehdään sähkösuunnitelmien mukaisesti ja asennuksen saa tehdä vain alan pätevyyden omaava henkilö. Sähköputkien asennus tulee suorittaa kun seinä on ladottu valukorkeuteen ja aina ennen seinän betonointia. Putket tulisi sijoittaa valuseinissä aina pystysuuntaisesti.

• Rasioiden paikat merkitään kiviseinään ja leikataan timanttilaikkaa käyttäen suorakaiteen muotoinen reikä. Rasioiden kiinnitys tehdään seinän pintaan vanerisella peitelevyllä. Rasia naulataan käyttäen sinkittyjä nauloja rasian takaa peitelevyyn. Rasiallinen peitelevy kiinnitetään seinän pintaan joko betoniruuvein tai nauloilla.
• Rasian kiinnityksen jälkeen pujotetaan sähköputki seinän yläpäästä ja painetaan kiinni rasiaan. Rasiassa suositellaan käytettäväksi 12 mm korotusrengasta kiinnityksen helpottamiseksi.

Harkkojen valu

Valuharkot kastellaan ennen valua, ettei betonimassa tartu kuivaan harkkopintaan tai betonin lujuudenkehitys häiriinny, jos kuiva harkko imee liikaa kosteutta betonista.

Rakenne tuetaan huolella ennen valua siirtymien estämiseksi. Tukien määrä on riippuvainen valukorkeudesta ja rakenteen mitoista.

Ontelot valetaan täyteen notkealla betonimassalla. Valussa suositellaan käytettäväksi 2 tuuman letkua tai letkun päähän asennettavaa supistajaa. Valumassaa tiivistetään tarvittaessa kerroksittain käyttämällä halkaisijaltaan 20-25 mm:n tärysauvaa.

Harkkojen valussa noudatetaan harkkovalmistajan ohjeita valukorkeuksista, esimerkiksi kolme 500 mm valukerrosta, enintään 1,5 m päivässä, kerroksittain rakennusta kiertäen. Jokainen valukerros tiivistetään huolellisesti edelliseen valukerrokseen saakka. Vaihtoehtoisesti käytetään itsetiivistyvää betonia. Myös itsetiivistyvällä betonilla kannattaa työmaalle varata tiivistyskalusto mahdollista tiivistystä varten.

Työvuoron päätteeksi valu pysäytetään ylimmän ladotun harkon puoliväliin. Näin valun työsauma ei osu harkkosauman kohdalle eikä valmiiseen pintaan synny halkeamia. Työsaumaan asennetaan rakennesuunnitelmien mukainen työsaumaraudoitus.

Valun jälkeen seinät harjataan puhtaaksi valupurseista, jolloin tasoitetyön aikainen putsaustyö vähenee.

Rakenteen jälkihoito

Rakenteen jälkihoidossa noudatetaan betonirakenteiden jälkihoito-ohjeita.  Seinärakennetta jälkihoidetaan kesäaikana kastellen. Kastelu aloitetaan välittömästi putsauksen jälkeen. Betonin kovettumisen varmistamiseksi rakenne tulee pitää ensimmäinen vuorokausi tasaisen märkänä ja tämän jälkeen rakennetta kastellaan runsaalla vedellä valmistajan ohjeiden mukaan. Tuulisella ja aurinkoisella säällä kastelutiheyttä voi olla tarpeen tiivistää.

Talvella rakenteen jälkihoito tehdään suojaamalla rakenne tiiviisti esimerkiksi kevytpeitteellä siten, että vesi ei pääse haihtumaan rakenteesta. Jälkihoitoaika on talvella pidempi kuin kesällä. Talvella rakenne tulee myös pitää lämpimänä siten, että valettu betoni ei pääse jäätymään ennen kuin betonin jäätymislujuus 5 MPa on saavutettu. Jos rakennetta kuormitetaan tulee lujuudenkehitys turvata siihen saakka, kunnes vaadittu lujuus on saavutettu. Betonin lujuudenkehitystä seurataan lämpötilamittauksin ja lujuus arvioidaan esim. lämpöastevuorokausilaskelman tai lujuudenkehityskäyrästöjen avulla.

Ulkoseinät harkoista

Ulkoseinä, jossa harkkorakenne toimii kantavana rakenteena, voidaan suunnitella ja toteuttaa periaatteessa kolmella eri tavalla:

• Eristetyistä kevytsora- tai betoniharkoista muuraamalla, liimaamalla tai latomalla ja valamalla
• Muuraamalla tai latomalla ja valamalla ensin kantava harkkoseinä. Tämän jälkeen seinä lämmöneristetään halutulla eristeellä sekä asennetaan haluttu julkisivumateriaali. Tällöin seinään tehdään julkisivumateriaalin vaatima tukirakenne tai sidonta kantavaan harkkorakenteeseen ja tuuletusrako. Julkisivuverhouksena voi olla esimerkiksi tiiliverhous, puuverhous, julkisivulevy (metalli, betoni) tms.
• Muuraamalla tai latomalla ja valamalla harkkoseinä, eristämällä se halutulla lämmöneristeellä ja tekemällä eristeen pintaan nk. lämpörappaus. Rappaus tuetaan kiinnikkeillä kantavan harkkorakenteeseen.

Rakenteiden vaaka- ja pystysuoruutta, sijaintia ja korkeutta tulee tarkkailla muuraus- ja ladontatyön aikana. Apuna tässä käytetään ohjureita, linjalankoja, vesivaakaa ja linjaaria. Havaittuihin mittapoikkeamiin tulee puuttua heti. Aina ennen muottiharkkojen onteloiden valua tarkistetaan vielä rakenteen suoruus, aukkojen, hanakulmien sekä sähkörasioiden tuenta.

Ulkoseinien yläosia tehtäessä tulee huolehtia siitä, että harkkomuuraus tai maskiharkot ulotetaan riittävän ylös, jopa kattotuolirakenteiden väliin, jolloin räystään, seinän yläosan ja rappauksen liittyminen jää siistin näköiseksi.

Läpileikkaus valuharkkotalon rakentamisesta

Julkisivun halkeilun hallinta

Eri materiaalit ja rakenteet elävät eri tavalla kosteuden ja lämpötilan muutoksista. Huokoiset materiaalit kuten betoni, tiili, harkot ja puu kutistuvat, kun huokosissa oleva kosteus poistuu ja paisuvat, kun huokosiin kerääntyy kosteutta. Betoni- ja harkkorakenteissa on aina valmistuksen yhteydessä rakennekosteutta, joka tulee kuivattaa pois. Tästä on seurauksena kutistuminen ja jos muodonmuutos on estynyt seurauksena on halkeilua. Kutistumisesta johtuva halkeilu voidaan kuitenkin hallita osaavalla suunnittelulla ja toteutuksella. Muun muassa kutistumisesta johtuvia muodonmuutoksia voidaan ohjata liikunta- ja kutistumissaumoihin sekä halkeilua rajoittaa raudoitteilla. Rakenteet tulisi suunnitella siten, että niissä on mahdollisimman vähän epäjatkuvuuskohtia (rakennepaksuuden ja poikkileikkauksen muutoksia, materiaalien ominaisuuksien muutoksia jne.).

Rappauskerrokseen kiinnitettävällä rappausverkolla voidaan estää näkyvien halkeamien syntymistä. Rappausverkkoa tulee käyttää paikoissa, joissa halkeamien syntyminen on todennäköistä. Näitä kohtia ovat mm. kylmän yläpohjan maskiharkkojen ja seinän eristeharkkojen liittymiskohta, perustusten saumakohdat sekä ikkuna- ja ovipielet.

Harkkoseiniin on tehtävä yleensä kutistumis- ja lämpöliikkeiden vuoksi pystysuuntaisia liikuntasaumoja 10…15 metrin välein rakennuksen ja seinän muodoista riippuen. Perusperiaate on, että mitä korkeampi ja yhtenäisempi seinä on sitä pidempi voi liikuntasaumaväli olla. Liikuntasaumat pyritään sijoittamaan sellaisiin kohtiin, joissa seinä erisuuntaiset liikkeet estyvät. Liikuntasaumat suositellaan tehtäväksi:

• vähintään joka toiseen nurkkaan,
• kun seinä on tuettu eri korkeudelta
• erkkereiden ja julkisivujen syvennysten kohdalle

Kylmät rakenteet, siipimuurit tms. on erotettava lämpimistä osista liikuntasaumalla.

Koko rakenteen katkaisevat liikuntasaumat sijoitetaan tukiseinän, asuntojen välisen seinän tms. kohdalle. Rivitaloissa huoneistojen välisen seinän kohdalla ulkoseinä on suositeltavaa katkaista myös äänen sivutiesiirtymän estämiseksi.

Liikuntasaumassa ei saa olla läpi menevää raudoitusta. Rakenteen läpi menevä sauma on tiivistettävä sisäpuolelta ilmavuotoja ja ulkopuolelta kosteutta vastaan.

Kuvassa 61 esitetään suositeltavia liikuntasaumojen sijoituskohtia harkkorakenteisessa julkisivussa. Julkisivussa liikuntasauma tulee vain ulkokuoreen. Liikuntasauman leveys on 15…20 mm ja paksuus 12…15 mm. Sauman paksuus säädetään saumaan asennettavan pyöreän pohjanauhan avulla.

Rakentamisen aikainen kosteudenhallinta

Muurattuihin harkkorakenteisiin sitoutuu rakentamisen aikana kosteutta, jota tulee poistaa tuulettamalla tai tehostetusti tarkoitukseen soveltuvilla rakennuskuivureilla siten, että ikkunat ja ovet, pinnoitteet, lattiapäällysteet ja –tarvikkeet, laatoitukset jne. voidaan asentaa ilman kosteusvaurioita tai homeriskejä. Kosteuden poistamiselle tulee varata aikaa hankkeen rakennusaikataulussa. Valetussa eristeharkkoseinässä kuivuminen kestää vähintään 10 viikkoa kuivatuksen aloittamisesta.

Tuuletukseen kannattaa ensisijaisesti käyttää rakennuksessa avoimena olevia aukkoja, ei kuitenkaan avattavia ikkunoita, koska tuulettaminen voi aiheuttaa avattavaan ikkunaan kosteusvaurioita. Osa ikkunoista saattaa olla perusteltua jättää asentamatta tuuletuksen järjestämiseksi.

Rakenteiden riittävä kuivuminen varmistetaan ennen pinnoitustöiden aloitusta mittaamalla rakenteen suhteellinen kosteus rakenteeseen poratuista rei’istä tai betonista otetuista näytepaloista. Harkkoseinää ei saa pinnoittaa ennen kuin rakenne täyttää pinnoitteille, pintatarvikkeille sekä tasoite- ja vedeneristeiden alustan kosteuspitoisuudelle asetetut vaatimukset.

Jos ulkoseinään joudutaan tekemään läpivientejä, ne porataan ulospäin kallistuviksi, jolloin vesi ei valu läpivientiä pitkin seinärakenteeseen.

Betonilattioiden kuivattamiseen tarvittava aika on useita viikkoja, mikä tulee aikataulujen laadinnassa ottaa huomioon. Lattiapäällysteitä ja -tarvikkeita voidaan asentaa vasta, kun alustana toimiva betoni on kuivatettu määrättyyn kosteuteen. Yleensä raja-arvona on suhteellinen kosteus RH 85…90 % (Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry, Suomen Betonitieto Oy, Betonirakenteiden päällystämisen ohjeet 2007), joka riippuu asennettavasta lattiapäällysteestä esim. muovimatto, lautaparketti, liimattava parketti jne. Betonilaatan kuivumista voidaan nopeuttaa lämmityksellä ja tehostetulla ilmanvaihdolla. Tehostettua kuivattamista tarvitaan erityisesti loppukesällä ja syksyllä. Tehostetussa kuivatuksessa pyritään kuivatettavan tilan lämpötila pitämään yli 20 °C:ssa ja suhteellinen kosteus alle RH 50 %.

Lämpörapattu harkkoseinä

Julkisivu voidaan toteuttaa siten, että rappaus tehdään suoraan kantavaan harkkorakenteeseen muurauksen jälkeen asennetun lämpöeristeen pintaan. Lämpöeristeenä on rappauksen alustaksi tarkoitettu mineraalivilla tai EPS. Lämmöneriste, kiinnitystarvikkeet ja rappausverkko valitaan materiaalivalmistajan ohjeiden mukaisesti. Lisätietoja: by57. Eriste- ja levyrappaus 2011. Suomen Betoniyhdistys ry.

Erillinen julkisivumuuraus

Harkoista voidaan tehdä ns. rakoseinä, jossa kantavana rakenteena on eristämätön kevytsoraharkko, muurattava betoniharkko tai muottiharkkorakenne. Muurauksen jälkeen rakenteeseen asennetaan lämmöneriste, joka voi olla mineraalivillaa ja tuulensuojalevyä, EPS- tai polyuretaanilevyä. Lämmöneriste kiinnitetään harkkoseinään korroosionkestävin tiilisitein. Siteet ulottuvat eristeen läpi julkisivumuuraukseen, joka on erotettu lämmöneristeistä noin 30…40 mm:n ilmaraolla. Rakenteen lämmöneristyskyky voidaan valita suunnitteluvaiheessa halutuksi lämmöneristeen paksuutta muuttamalla.

Julkisivu muurataan julkisivutiilistä tai -harkoista. Julkisivumuuraus eristetään perustuksista bitumihuopakaistalla, joka toimii kapillaarikatkona, ohjaa muurauksen taakse mahdollisesti joutuneen kosteuden pois rakenteesta ja toimii vaakasuuntaisena liikuntasaumana (kosteus- ja lämpöliikkeet, kuivumiskutistuminen) julkisivumuurauksen ja perustuksen välillä.

Julkisivumuurauksen taustan tuulettuminen varmistetaan jättämällä alimmasta tai kahdesta alimmasta muurauskerroksesta joka toinen tai kolmas pystysauma auki. Julkisivumuurauksen aikana on varmistettava tuuletusraon ja alimman muurauskerroksen rakojen auki pysyminen. Alimman kerroksen raot voidaan korvata myös erillisillä tuuletusritilöillä.

Muurattu eristeharkkoseinä

Harkot muurataan valmistajan ohjeiden mukaan joko laastia pystysaumassa käyttäen tai ilman. Muuraus aloitetaan rakennuksen nurkasta. Koko harkkokerros pyritään muuraamaan kerralla.

Eristetyissä kevytsoraharkoissa on kaksi harkkokuorta ja niiden välissä kuoret toisiinsa sitova lämmöneristekerros. Kuoret sidotaan muurauksen yhteydessä toisiinsa muuraussiteillä ainakin väli- ja yläpohjien kohdalla sekä ovi- ja ikkuna-aukkojen pielissä. Myös toisiinsa liittyvät väliseinät ja ulkoseinät sidotaan toisiinsa muuraussiteillä suunnitelmien mukaan.

Muurauslaasti levitetään harkon päälle muurauskelkalla. Eristeen kohdalle ei koskaan laiteta laastia. Tarvittaessa eristeen kohdalle voidaan asentaa mineraalivillakaista tai kaksi palkoa vähän paisuvalla polyuretaanivaahdolla. Sauman lisäeristäminen parantaa hieman seinän lämmöneristyskykyä. Muovisukassa olevaa villakaistaa ei suositella käytettäväksi.

Muurattaessa harkot lasketaan edellisen harkon päätyä vasten laastin varaan ja naputellaan paikoilleen kumivasaralla linjalangan mukaisesti tarvittaessa vesivaakaa apuna käyttäen. Harkkoa ei saa tämän jälkeen liikuttaa laastin päällä, ettei laastin ja harkon välinen tartunta heikkene.

Harkkoseinässä käytetään rakennesuunnitelmien mukaista raudoitusta. Useimmiten kutistumaraudoituksena käytetään harjaterästankoja 2 ø 8 k 400.* Aukkojen ylä- ja alapuoliset saumat raudoitetaan aina. Raudoitus asennetaan laastipalkoon siten, että laasti ympäröi terästä joka puolelta vähintään 15 mm:n kerroksena riittävän tartunnan varmistamiseksi. Säilyvyysvaatimusten takia raudoitteiden suojakerosta voi joutua kasvattamaan ja määrätyissä tilanteissa joudutaan käyttämään raudoitteina syöpymätöntä terästä. Ohutsaumamuurattavilla harkoilla raudoitteina käytetään usein kyseiselle harkkotyypille kehitettyjä valmisraudoitteita, jotka täyttävät vaatimukset sekä tartunnan että säilyvyyden osalta.

* Merkintä tarkoittaa, että kumpaankin harkkokuoreen asennetaan 8 mm harjateräs joka toiseen harkkokerrokseen (k400).

Nurkissa käytetään oikea- ja vasenkätisiä nurkkaharkkoja. Raudoitusta jatketaan nurkissa rakennesuunnitelmien mukaan tai vähintään 900 mm nurkan yli poikittaisille seinille. Kevytsoraharkkoja työstetään aukkojen kohdalla tarvittaessa kovapalateräisellä käsisahalla, sirkkelillä tai kulmahiomakoneella. Ikkunoiden ja ovien pieliin asennetaan ruostumattomasta teräksestä taivutetut siteet riittävän etäälle siten, että ovien ja ikkunoiden kiinnittämisessä tarvittavat apukarmit mahtuvat paikoilleen. Koska kevytsora on huokoista, on ovien ja ikkunoiden pielet käsiteltävä oikaisulaastilla tai tasoitteella.

 

Ulkoseinät harkoista

Harkkorakenteisten lämpimien rakennusten ulkoseinissä käytetään tyypillisesti eristettyjä kevytsorabetoni- tai betonimuottiharkkoja. Harkkojen sopivuus rakenteen lujuus- ja lämmöneristysvaatimuksiin tulee tarkistaa aina tapauskohtaisesti.

Ulkoseinä, jossa harkkorakenne toimii kantavana rakenteena, voidaan suunnitella ja toteuttaa periaatteessa kolmella eri tavalla:

• Eristetyistä kevytsora- tai betoniharkoista muuraamalla, liimaamalla tai latomalla ja valamalla
• Muuraamalla tai latomalla ja valamalla ensin kantava harkkoseinä. Tämän jälkeen seinä lämmöneristetään halutulla eristeellä sekä asennetaan haluttu julkisivumateriaali. Tällöin seinään tehdään julkisivumateriaalin vaatima tukirakenne tai sidonta kantavaan harkkorakenteeseen ja tuuletusrako. Julkisivuverhouksena voi olla esimerkiksi tiiliverhous, puuverhous, julkisivulevy (metalli, betoni) tms.
• Muuraamalla tai latomalla ja valamalla harkkoseinä, eristämällä se halutulla lämmöneristeellä ja tekemällä eristeen pintaan nk. lämpörappaus. Rappaus tuetaan kiinnikkeillä kantavan harkkorakenteeseen.

Harkkoseinän muuraus tai muottiharkkojen ladonta aloitetaan asentamalla kumibitumikermi anturan tai perusmuurin päälle. Tarvittaessa anturan tai perusmuurin epätasaisuudet tasataan muurattavilla harkoilla laastikerroksella. Ladottavilla muottiharkoilla alin kerros tasataan suoraksi kiilojen avulla. Erityisesti valuharkoilla alimman kerroksen suoruus on tärkeää, koska ladonnan aikana seinän oikaisu on vaikeaa. Kiiloja voidaan käyttää myöhemmin asennuksen edistyessä vain pienten mittapoikkeamien korjaamiseen.

Tulevan seinän ympärille asetetaan linjalanka noin 2 mm seinän ulkoreunan ulkopuolelle. Nurkkien sijainti ja harkkokerrosten korkeusasemat tarkistetaan huolellisesti linjalankojen ja kulmatukien avulla. Kulmatukien tulee olla suoria ja asennettu tukevasti. Muuratun seinän mittatarkkuuden varmistamiseksi rakenteen aukkojen työnaikainen tuenta tulee tehdä valmistajan ohjeiden mukaisesti. Valun tai muurauksen aiheuttama paine voivat aiheuttaa rakenteeseen muodonmuutoksia, joiden korjaaminen jälkikäteen on vaikeaa.

Rakenteiden vaaka- ja pystysuoruutta, sijaintia ja korkeutta tulee tarkkailla muuraus- ja ladontatyön aikana. Apuna tässä käytetään ohjureita, linjalankoja, vesivaakaa ja linjaaria. Havaittuihin mittapoikkeamiin tulee puuttua heti. Aina ennen muottiharkkojen onteloiden valua tarkistetaan vielä rakenteen suoruus, aukkojen, hanakulmien sekä sähkörasioiden tuenta.

Ulkoseinien yläosia tehtäessä tulee huolehtia siitä, että harkkomuuraus tai maskiharkot ulotetaan riittävän ylös, jopa kattotuolirakenteiden väliin, jolloin räystään, seinän yläosan ja rappauksen liittyminen jää siistin näköiseksi.