Perustamistavat

Pientalojen perustusten valinnassa tulevat yleisimmin kyseeseen seuraavat vaihtoehdot

• maanvarainen perustus (antura ja perusmuuri, maanvarainen alapohja)
• ryömintätilainen perustus (antura ja perusmuuri sekä kantava alapohja)
• kellarillinen perustus (antura ja perusmuuri, maanvarainen alapohja)
• paaluperustus (teräsbetonipalkki ja paalutus, perusmuuri)
• pilariperustus

Ratkaisuissa esitetyt harkkorakenteiset perusmuurit ja pilarit voidaan toteuttaa joko muurattavista kevytsorabetoniharkoista tai betonisista ladottavista valumuottiharkoista.

Kevytsoraharkkoperustuksissa käytetään yleensä sekä eristämättömiä että eristeharkkoja. Raudoitteet asennetaan muurauksen yhteydessä vaakasaumoihin, jolloin rakenne muurauslaastin kovettumisen jälkeen muodostaa yhtenäisen kantavan rakenteen.

Muottiharkkoratkaisuissa perusmuurit toteutetaan yleensä eristeharkoilla. Muottiharkot asennetaan latomalla ja ladonnan yhteydessä asennetaan tarvittavat raudoitteet harkoissa oleviin onteloihin, jonka jälkeen ontelot valetaan betonilla. Muottiharkoissa raudoitteita voidaan asentaa sekä pysty- että vaakasuuntaan. Betonin kovettumisen jälkeen rakenne muodostaa yhtenäisen kantavan ja tiiviin rakenteen.

Pilareille perustamista käytetään pientaloissa lähinnä terassien ja parvekkeiden sekä ulokkeiden perustuksina.

Ryömintätilainen perustus sopii hyvin loiville rinnetonteille silloin, kun rakennukseen ei tule kellaria. Ryömintätilaisessa perustuksessa radonista aiheutuvat haitat ja riskit ovat helposti hallittavissa.

Rinnetonteille kellarillinen perustamistapa on luonteva ja siksi yleisin.

Perustamistapoja voidaan tontin ja maapohjan mukaan myös yhdistellä.

Perustukset voidaan ryhmitellä myös matala-, syvä- ja paaluperustuksiin. Matalaperustuksilla tarkoitetaan maanvaraisia antura- ja laattaperustuksia sekä kevennysperustuksia. Perustuksia ei uloteta roudattomaan syvyyteen, mutta perusmaan routiminen perustusten alla estetään erillisellä routasuojauksella (lämmöneristyksellä). Nykyään pientalojen perustukset toteutetaan lähes poikkeuksetta matalaperustuksina silloin, kun rakennuksessa on vain maanpäällisiä kerroksia.

Perustuksiin kuuluvia kantavia rakenneosia ovat anturat, perusmuurit, paalut ja paaluanturat tai palkit, peruspilarit sekä alapohjarakenteet. Perusanturat ovat yleensä jatkuvia teräsbetonirakenteita. Muotteina käytetään entistä enemmän valuun jääviä muotteja. Anturoita voidaan tehdä hyvin kantavilla maapohjilla myös anturaharkoilla. Harkkorakenteisissa pientaloissa anturan leveyden tulisi olla vähintään 600 mm ja anturoiden leveys tulee mitoittaa siten, että perusmuureihin ja rakennuksen runkoon ei synny haitallista halkeilua perustusten painumisen takia.

Alapohjarakenne voi olla maanvarainen tai kantava rakenne. Kantavalle maapohjalle perustettaessa alapohja toteutetaan maanvaraisena teräsbetonirakenteena, joka on myös riittävän tiivis radonia vastaan.

Ryömintätilaisessa perustuksessa alapohja on kantava rakenne, joka toteutetaan yleensä ontelolaatoilla. Myös paikalla valettu teräsbetonilaatta tai paikallavu-kuorilaatta ovat mahdollisia.

Paaluperustuksissa alapohja on yleensä kantava rakenne ja se toteutetaan paikalla valettuna teräsbetonirakenteena tai ontelolaatoilla.