Harkot ovat hyvien lämmöneristävyys- ja lujuusominaisuuksiensa sekä helpon asennettavuutensa ansiosta saavuttaneet vankan suosion varsinkin omakoti- ja rivitalojen perustusten rakennusmateriaalina. Asentaminen onnistuu tarvittaessa myös hartiapankkirakentajalta.
Perustusten tehtävä on siirtää rakennuksen ja sen käytöstä aiheutuvat kuormat kantavalle maapohjalle, estää kosteuden ja haitallisten aineiden pääsy rakennuksen sisälle sekä toimia lämpöä eristävänä rakenteena. Suunnittelun tärkeimpinä lähtökohtina ovat perustusten moitteeton ja luotettava toiminta koko rakennuksen käyttöiän. Pientalon perustukset toteutetaan kivirakenteisina rakennuksen rungon päärakennusmateriaalista riippumatta.
Routivalla maapohjalla maanvaraiset perustukset ja muut roudan aiheuttamille liikkeille alttiit rakenteet on perustettava roudattomaan syvyyteen tulevasta maanpinnasta mitattuna eli routimattomaan perustamissyvyyteen tai perustukset on routasuojattava lämmöneristeillä.
Nykyään pientalojen perustukset toteutetaan lähes poikkeuksetta matalaperustuksina silloin, kun rakennuksessa on vain maanpäällisiä kerroksia. Koska perustuksia ei uloteta roudattomaan syvyyteen, suunnittelussa on otettava erityisesti huomioon routasuojaus, jotta vältyttäisiin perustusten routavaurioilta.
Pientalojen perustamistaso valitaan siten, että anturan alapinta on riittävällä varmuudella pohjavedenpinnan yläpuolella. Ilmastonmuutokseen tulee varautua ja pyrkiä arvioimaan pohjavedenpinnan mahdollista nousua erityisesti alavilla mailla rakennuksen suunnitellun elinkaaren aikana. Kapillaarinen vedennousu perustusrakenteisiin estetään kapillaarista vedennousua estävillä rakennekerroksilla (kapillaarikiviaines) ja kapillaarikatkoilla (yleensä bitumikermikaistat).
Pientalon perustusten suunnittelussa tulee aina ottaa huomioon radonkaasun mahdollinen esiintyminen rakennuksen alla olevassa maaperässä. Maaperästä tuleva terveydelle haitallinen radonkaasu voi siirtyä huoneilmaan vuotoilmavirtausten mukana perustusten ja alapohjan rakenteiden läpi sekä putki- yms. läpivientien kautta. Perustusten ja alapohjan sekä kantavien seinien liittymät sekä läpiviennit onkin suunniteltava mahdollisimman ilmatiiviiksi radonvuotojen estämiseksi. Varautuminen radonhaittaan jo rakennusvaiheessa on monin verroin halvempaa kuin valmiin rakennuksen radonkorjaus.
Perustamistavat
Perustamistapojen valintaan vaikuttavat mm.
Perustamistapoja voidaan tontin ja maapohjan mukaan myös yhdistellä.
Jokaiseen kohteeseen tulee valita teknisesti ja taloudellisesti parhaiten soveltuva perustamistapa. Suunnitteluun ja toteutukseen kannattaa panostaa, sillä perustustöissä tehtyjä virheitä on vaikeaa ja kallista jälkikäteen korjata.