Betoniteollisuus ry
 

Kantava alapohja (ryömintätila)

Ryömintätilainen alapohja: perusmuuri kevytsoraharkoista.
Ryömintätilainen alapohja: perusmuuri kevytsoraharkoista.

Alapohjan tulee olla ilmatiivis, jotta ryömintätilasta ei tulisi vuotojen mukana mikrobeja ja sienten itiöitä tai radonkaasua sisäilmaan. Ryömintätilaisessa perustuksessa kantava alapohja on järkevin tehdä kivirakenteisena, jolloin riittävä ilmatiiviys on helppo saavuttaa. Useimmiten rakenne toteutetaan ontelolaatoilla, myös paikalla valettu teräsbetonilaatta tai paikallavu-kuorilaatta ovat mahdollisia.

Tuuletetun kantavan alapohjan etuna on vähäinen riski kosteusvaurioille ja radonin tunkeutumiselle maaperästä sisätiloihin. Ryömintätilan korkeuden tulee olla vähintään 800 mm, mikä mahdollistaa huolto- ja korjaustöiden teon ryömintätilassa.

Ryömintätilassa kosteus voi ajoittain nousta korkeaksi, minkä vuoksi tilaan on järjestettävä tuuletus joko tekemällä sokkeliin tarpeellinen määrä tuuletusaukkoja tai asentamalla koneellinen tuuletus, jolloin aukkojen tarve vähenee. Kosteusrasituksen vähentämiseksi ryömintätilan maapohja lämpöeristetään esim. kevytsoralla tai EPS -eristelevyillä.

Ryömintätilaperustuksessa kantavan alapohjalaatan alle jää tila, joka tulee tuulettaa perusmuurin tuuletusaukkojen tai -putkien kautta ulkoilmaan niin, että ryömintätilaan ei muodostu umpinaisia, väliseinien tai palkkien erottamia tuulettumattomia tiloja (Suomen Rakentamismääräyskokoelman osa C2 ).

Ryömintätilan tuuletusaukkojen yhteispinta-alan tulee olla vähintään 4 ‰ ryömintätilan pinta-alasta, kun ryömintätila tuuletetaan painovoimaisesti. Tuuletusaukot tulee jakaa ulkoseinälinjalle tasaisesti siten, että koko ryömintätila tuulettuu ja aukkojen alareunan on oltava vähintään 150 mm maanpinnan yläpuolella, mutta mahdollisuuksien mukaan tätä korkeammalla. Yksittäisen tuuletusaukon koko tulee olla vähintään 150 cm² sekä aukkojen väli saa olla korkeintaan 6 m. Ryömintätilassa oleviin väliseiniin ja tilaa osastoiviin palkkeihin tulee tehdä vastaavat, mutta vähintään kaksi kertaa niin suuret tuuletusaukot kuin samalla virtausreitillä olevat ulkoilmaan avautuvat aukot.

Ryömintätila voidaan tuulettaa myös koneellisesti tai painovoimaisesti esimerkiksi katolle vietävien tuuletusputkien kautta. Ryömintätilan koneellinen tuuletus vähentää tuuletuksessa tarvittavia aukkoja ja tuuletus suunnitellaan aina tapauskohtaisesti. Ryömintätilaan on järjestettävä tarkastusmahdollisuus ja pääsy kaikkialle tilaan. Sisätiloihin sijoitetun tarkastusluukun tiiviydestä on huolehdittava, jottei alapohjan mahdollinen radonkaasu pääse asuintiloihin.

Ryömintätilan korkeus tulee olla vähintään 0,8 metriä. Jos ryömintätilaan on sijoitettu vesiputkia tai viemäreitä on ryömintätilan oltava vähintään 1,2 metriä korkea.

Ryömintätilan tuuletuksesta tulee huolehtia riittävillä tuuletusaukoilla. Mikään alapohjan nurkka ei saa jäädä tuulettumatta. Huomaa, että tuuletusputkien ritilät pienentävät tehollista tuuletusaukon pinta-alaa. Humuksen paksuus on yleensä alle 300 mm.

Ryömintätilaisen kantavan alapohjan ominaisuuksia:

  • Sopii vaihteleviin rakennuspaikan korkeuseroihin
  • Helppo johtojen ja putkien asennus ja muuntelu
  • Vähäiset täyttösorastukset, pieni rakennuspohjan, kokonaiskuormitus ja alhaiset täyttökustannukset
  • Oikein tuuletettuna ja tiivistettynä varmatoiminen kosteuden ja radonin suhteen
  • Yleensä suurempi maanvaraista alapohjaa suurempi perustamissyvyys
  • Tuuletuksesta aiheutuva lämmönhukka
  • Maanvaraista alapohjaa suuremmat rakennuskustannukset

Kantava alapohja voidaan tehdä paikalla valaen, elementtirakenteisena ontelolaatoista tai liittolaattarakenteena, jossa betonilaatta valetaan teräksistä poimulevyä tai betonista kuorilaattaa muottina käyttäen.

Paikalla valettu kantava laatta

Kantava ryömintätilan laatta voidaan toteuttaa paikalla valettuna laatta. Laatan valua varten tulee rakentaa muotti, joka tuetaan alla olevasta maapohjasta pystytuilla ja puupalkeilla. Palkkien päälle asennetaan esim. muottivanerit. Muotin toteutuksessa on otettava huomioon, että ryömintätilassa oleva muotti tulee purkaa.

Laattaraudoitteet asennetaan rakennesuunnitelman mukaan. Laatta valetaan rakennesuunnitelmassa määritellyllä betonilaadulla. Betonin siirto muottiin tapahtuu tehokkaimmin betonipumpulla, jonka puomi ulottuu koko valualueelle. Betonin lujuudenkehittymistä seurataan esim. lämpötilamittauksin, kunnes lujuus on riittävä ja muotit voidaan purkaa. Betonilaatan yläpinta suojataan ja idetään kosteana kunnes riittävä lujuus on saavutettu. Kylmissä olosuhteissa valettua rakennetta tulee lämmittää, jotta lujuudenkehittyminen tapahtuisi riittävän nopeasti.

Ontelolaatta-alapohja

Ontelolaatat kannattaa tilata asennettuina. Asennus on nopea työvaihe, jos työt on suunniteltu ja valmisteltu huolella eli työmaalla on riittävä nostokalusto ja hyvät nostoreitit. Nostokaluston teho määräytyy elementtien koon, painon ja nostoetäisyyden mukaan. Ontelolaattojen vakioleveys on 1200 mm ja pituus maksimissaan noin 15 m. Ontelolaatat painavat noin 200–400 kg/m². Työmaalla tulee varmistaa, että nosturin, elementtien ja kuljetusauton liikkumiselle on riittävästi tilaa ja maapohja kestää raskaiden kulkuneuvojen painon. Elementtien asennuksesta tulee laatia asennussuunnitelma (ks. Valtioneuvoston asetus rakennustyöturvallisuudesta, 205/2009).

Elementtien asennusalustan, esimerkiksi perusmuurin yläpinnan tasaisuus ja oikea korko tulee tarkistaa ennen ontelolaatta-asennuksen aloitusta. Asennuspinta tasataan tarvittaessa betonilla tai laastilla ja säädetään asennuspaloilla täsmälleen oikeaan korkoon.

Nostot tehdään nostopuomeja, nostosaksia ja varmuusketjuja käyttäen. Nostoissa noudatetaan elementtivalmistajan ohjeita nostoapuvälineiden käytöstä ja nostokohdista. Nostoreittien alla ei saa työskennellä elementtien nostojen ja asennuksen aikana.

Elementit asennetaan asennuspalojen päälle siten, että niillä on riittävät tukipinnat, oikea korko ja sijainti. Asennuspalat asennetaan ontelon kannasten kohdalle. Elementit asennetaan asennuskaavion mukaisille paikoille, sillä ulkonäöltään samanlaiset elementit saattavat olla mitoitetut kantamaan erilaisia kuormia. Elementtien varmuusketjut irrotetaan juuri ennen elementin laskua paikalleen ja nostosakset irrotetaan vasta, kun elementti on tukevasti paikoillaan. Onteloiden saumat raudoitetaan ja betonoidaan notkealla saumausbetonilla, jonka maksimiraekoko on yleensä 8 mm. Saumat tiivistetään sullomalla.

Ontelolaatta-alapohja lämpöeristetään laataston ala- tai yläpuolelta rakennesuunnitelman mukaan. Ontelolaatan läpi voidaan porata reikiä putkiläpivientejä varten valmistajan antamien rajoitusten puitteissa. Raudoituksia ei saa katkaista ilman rakennesuunnittelijan lupaa. Kaikki suuremmat läpiviennit tulee sisällyttää elementtisuunnitelmiin, jolloin ne toteutetaan jo tehtaalla. Ennen saumojen valua ontelolaattoja saa kuormittaa korkeintaan 0,5 kN/m² tasaisella kuomalla. Esim. harkkolavoja ei saa varastoida saumaamattomalle ontelolaatastolle.

Liittolaatta-alapohja

Liittolaattarakenne muodostuu betonisen kuorilaatan, raudoituksen ja paikallavaletun betonin yhdistelmänä. Kuorilaatasto on ohut betonilaatta, johon on asennettu ala- tai välipohjan pääraudoitus ja tartuntaraudoitus tulevaa betonilaattaa varten. Kuorilaatta ei ole itsessään kantava rakenne, joten se tulee tukea alapuolelta betonin valun ja kovettumisen ajaksi. Ryömintätilassa olevien tukien poisto tulee suunnitella. Kuorilaattoihin on asennettu tehtaalla nostolenkit, joista ne nostetaan asennussuunnitelman mukaisille paikoilleen. Betonoinnissa noudatetaan samoja periaatteita kuin edellä on esitetty maanvaraisen betonilaatan osalta.

Betonivalun alapuolisena rakenteena ja muottina voidaan käyttää myös profiiliteräslevyä. Liittolaatan jännevälit ovat kuorilaatoilla 8–9 m ja teräspoimulevyillä 6–7 m. Teräspoimulevyä käytettäessä tulee ottaa huomioon, että betoni pääsee kuivumaan vain yhteen suuntaan, jolloin kuivumisaika voi jopa kolminkertaistua verrattuna saman paksuiseen molempiin suuntiin kuivuvaan betonilaattaan. Kuivumiseen tarvittava aika tulee ottaa huomioon rakennusaikataulussa.

Ontelolaatta- ja liittolaatta-asennuksen turvallisuus

  • Nostotyöt on aina suunniteltava ja toteutettava laaditun suunnitelman mukaisesti ja asennussuunnitelman mukaisessa järjestyksessä. Jokaiselle elementtityypille tulee käyttää ko. elementtityypille soveltuvia nostoapuvälineitä.
  • Ontelolaattojen nostoissa käytetään nostopuomia, nostosaksia sekä varmuusketjuja. Nostosakset asennetaan mahdollisimman lähelle ontelon päätä kuitenkin niin, että laatan pään ja nostosaksien väli on vähintään 200 mm. Nostosaksien puristuspinnan tulee olla vähintään 500 mm. Saksien vaarnan tulee olla ehjässä nostourassa.
  • Varmuusketjut kiinnitetään, kiristetään ja lukitus varmistetaan paikalleen ennen laatan nostoa tai viimeistään, kun laatta on 10 cm korkeudella alustastaan. Nostovaiheessa nostosaksien kiinnittäjän tulee seistä esimerkiksi viereisen ontelolaattapinon päällä (ei nostettavan ontelon päässä tai vierellä nostosaksien kohdalla). Nostosakseen ei saa kohdistua vinovetoa nostoketjuista.
  • Ketjujen kiertymistä tulee tarkkailla nostovaiheessa. Kovalla tuulella (yli 15 m/s) nostot tulee keskeyttää. Asentajilla ja nosturin kuljettajalla tulee olla koko ajan puhelin- tai näköyhteys.
  • Laattoja ei saa kuormittaa ennen kuin niiden saumat on valettu ja saumabetoni on saavuttanut riittävän lujuutensa.

Harkkokivitalo.fi

Sivustoa ylläpitävät Betoniteollisuus ry ja betoni- ja kevytsoraharkkoja Suomessa valmistavat yritykset.

Pyrimme välittämään oikeaa tietoa materiaaleistamme ja niiden käytöstä ja ominaisuuksista.